Valokeilassa - Tampereen teknillinen yliopisto

Valokeilassa

Tietokone näkee ja tulkitsee kuvaa pian kuin ihminen

Tietokonenäköön ja koneoppimiseen perehtynyt professori Jiri Matas aloitti nelivuotisen FidiPro-professuurinsa TTY:n signaalinkäsittelyn laitoksella tammikuussa. Projektissa kehitetään mobiiliteknologiaa, joka mahdollistaa suurten kuvadatamassojen entistä paremman ja uudenlaisen hyödyntämisen.

Big Data haastaa ohjelmistokehittäjän

TTY:n tietotekniikan laitoksen FiDoPro-projektissa kehitetään tehokkaita menetelmiä suuria datamääriä käsittelevien sulautettujen järjestelmien suunnitteluun.

– Suurin haaste ovat monimutkaiset järjestelmät, joiden pitää reagoida dynaamisesti muuttuvaan dataan ja toimintavaatimuksiin, sanoo FiDiPro-professori Shuvra S. Bhattacharyya.

Parempia laserhoitoja syöpä- ja ihotautipotilaille

TTY:n optoelektroniikan tutkimuskeskuksen (ORC) ja ranskalaisen FiDiPro-professori Serge Mordonin kolmivuotisessa projektissa yhdistyvät laserteknologia ja sen lääketieteelliset sovellukset.

Kohti täysin optista piiriteknologiaa

Optiikka ja fotoniikka ovat TTY:n kärkialoja, joiden tutkimusta vahvistaa nyt FiDiPro-professori Gaetano Assanto. Hän on yksi maailman johtavista tutkijoista nestekidemateriaalien epälineaarisen valon alalla.

Lisää kilpailukykyä liiketoiminnan ekosysteemeistä

Oli kaukonäköinen päätös Suomen valtiolta pelastaa yhdessä saksalaisen Meyer Werftin kanssa Turun telakka ja sen ympärille rakentunut liiketoiminta, sanoo professori Saku Mäkinen.

Pieni on suurta ja näkymätön kätkee merkittävää tietoa

Associate professor Minnamari Vippola on erikoistunut materiaalikarakterisointiin, jossa selvitetään materiaalien rakennetta ja ominaisuuksia jopa millimetrin miljoonasosan tarkkuudella.

Hiukkastutkija tahtoo muuttaa maailmaa

Miikka Dal Maso luonnehtii itseään tiedemieheksi, joka tähtää yhteiskunnallisesti vaikuttavaan tutkimukseen. Hän on tutkinut ilmakehän nanomittakaavan hiukkasia pohjoisen raikkaissa havumetsissä. Nyt hän jäljittää niitä savusumun piinaamassa Pekingissä.

Kuvantaminen valaisee elimistön rakennetta ja toimintaa

Kuvantamisen asiantuntemusta tarvitaan silloin, kun pitää ymmärtää, miten ihmiskeho toimii. Professori Ulla Ruotsalaista motivoivat tutkimuksen yhteiskunnallinen ja inhimillinen hyöty. Työn tuloksia käytetään muun muassa aivo- ja syöpätutkimuksessa sekä lääkkeiden kehittämisessä.

Optiikka muuttaa maailmaa

– Useimmat tieteen viimeaikaiset harppaukset eivät olisi olleet mahdollisia ilman optiikkaa. Se on nykyisin läsnä lähes kaikkialla, vaikka sitä ei usein huomata arjessa, sanoo professori Martti Kauranen.

Kestävää rakentamista

– Maapallon pelastava muutos tapahtuu oivaltamalla uudenlaisia toimintamalleja, jotka ihmiset kokevat houkuttelevina ja hyvinvointia turvaavina, ja yritykset taloudellista kilpailukykyään parantavina, uskoo professori Harry Edelman.

 

Luotettavuutta riskien hallintaan

– Vaikka johdannaisten vastuuton käyttö voi tulla kalliiksi, niiden vastuullinen ja taitava käyttö on usein perusteltua. Se on jopa välttämätöntä yritysten, pankkien ja kotitalouksien taloudellisten riskien hallitsemiseksi. Johdannaismarkkinat ovat sekä arvoltaan että kooltaan valtavat. Siksi johdannaisiin liittyvä riskienhallinta on ensiarvoisen tärkeää, sanoo professori Juho Kanniainen.

 

Jaakko Astola: Tieteellistä ajattelua ei voi opetella kirjasta

Tutkija on kuin käsityöläinen, joka kasvaa täyteen mittaansa mestari-kisälli-ohjauksessa, vertaa professori Jaakko Astola.

Vuonna 2012 professori Jaakko Astola sai kutsun Euroopan Akatemian (Academia Europaea) jäseneksi. Vuonna 1988 perustettu hallituksista riippumaton tieteen akatemia edistää opetusta ja tutkimusta.

Sairauksien jäljille solukalvoja tutkimalla

Solukalvojen proteiineista voi löytyä uusia aseita taistelussa syöpää, tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja vastaan. Professori Ilpo Vattulainen lupaa, että tutkimusta tehdään tieteellisellä intohimolla.

Oivallus mullisti aurinkosähkötutkimuksen

TTY on edelläkävijä aurinkokennovoimaloiden sähköisten ominaisuuksien tutkimuksessa ja voimaloiden verkkoon liittämisessä. Teuvo Suntion oivallus aurinkokennovoimaloiden liitäntälaitteiden suunnittelussa mullisti alan tutkimuksen.

Tulevaisuuden teknologia ottaa mallia aivoista

Marja-Leena Linne on laskennallisen neurotieteen ja neuroinformatiikan uranuurtaja Suomessa. Neurotiede ja neuroinformatiikka voivat olla uudenlainen perusta tulevaisuuden tietotekniikalle. Yhdessä ne voivat myös auttaa ymmärtämään entistä paremmin neurologisten ja psykiatristen häiriöiden syntyä.

Tenure track -polku sitouttaa

– Tenure track -polku mahdollisti tutkimuksen suunnittelun pitkällä tähtäimellä. Systeemi myös motivoi ja sitoutti heti omaan työhön sekä laitoksen ja yliopiston kehittämiseen, professori Esa Räsänen kertoo.

 

 

 

Päivittäjä: Mika Puonti, 22.04.2016 16:47.
Sisällöstä vastaa: Laukkanen Tuuli
Asiasanat: tiede ja tutkimus, palvelut ja yhteistyö, mikrorobotiikka, powerbonds