Hiukkastutkija tahtoo muuttaa maailmaa - Tampereen teknillinen yliopisto

Hiukkastutkija tahtoo muuttaa maailmaa


– Tenure track -polku on antanut minulle itsenäisyyttä tutkijana ja mahdollisuuden pitkäjänteiseen työskentelyyn. Samalla kun sovitan tutkimusprofiiliani TTY:n päästötutkimukseen, etsin uusia näkökulmia ilmastotutkimukseen, Miikka Dal Maso sanoo.

Miikka Dal Maso luonnehtii itseään tiedemieheksi, joka tähtää yhteiskunnallisesti vaikuttavaan tutkimukseen. Hän on tutkinut ilmakehän nanomittakaavan hiukkasia pohjoisen raikkaissa havumetsissä. Nyt hän jäljittää niitä savusumun piinaamassa Pekingissä.

Ihmissilmälle näkymättömät millimetrin miljoonasosan kokoiset ilmakehän hiukkaset ovat ohjanneet associate professor Miikka Dal Mason tutkijanuraa. Lisäksi ne ovat tuottaneet hänelle tähän asti palkitsevimpia hetkiä. Väitöskirjassaan Dal Maso esitteli menetelmän pohjoisen havumetsän hiukkastuotannon analysoimiseksi. Menetelmän esittelevään artikkeliin tehdään edelleen suuria määriä viittauksia ympäri maailmaa.

– Tutkimus jätti jäljen tiedemaailmaan. Se merkitsee minulle tutkijana paljon.

– Hienointa on juuri uuden tapahtumaketjun tunnistaminen ja sen ymmärtäminen. Se, että tekee päätelmiä, joita kukaan ei ole aikaisemmin tehnyt, ja osoittaa ne lopulta oikeiksi, hän sanoo.

Tutkimus jätti jäljen tiedemaailmaan. Se merkitsee minulle tutkijana paljon.

Uusi tutkimuskulma löytyi TTY:ltä

Tultuaan valituksi TTY:n professorin tehtävään valmistavalle tenure track -urapolulle marraskuussa 2012 Miikka Dal Maso päivitti lähestymiskulmansa hiukkastutkimukseen.

TTY:n vahvuuksia ovat perinteisesti olleet liikenteen, koneiden ja teknologioiden tuottamien hiukkasten karakterisointi sekä polttoaineen päästövaikutukset. Dal Maso täydentää osaamista tuomalla mukaan tietoa hiukkasten ilmakehävaikutuksista.

– Tiedetään, että nanomittakaavan hiukkasilla on erittäin merkittäviä terveys- ja ympäristövaikutuksia. Tarvitaan siis lisää tietoa hiukkasten leviämisestä, ikääntymisestä ja muuttumisesta, kun ne altistuvat esimerkiksi auringon säteilylle, hän sanoo.

Osaamisaloja yhdistävää tutkimusta sovelletaan parhaillaan Kiinassa, jossa tehdään mittavia investointeja kehnon ilmanlaadun parantamiseksi. Keväällä 2014 Pekingiin asennettiin TTY:n ja tamperelaisen Pegasor Oy:n kehittämiä mittalaitteita, jotka sisältävät pienhiukkasten monitorointiin soveltuvaa anturiteknologiaa. Hiukkasdataa kerätään puolen vuoden ajan, minkä jälkeen sitä analysoidaan yhteistyössä Chinese Research Academic of Environmental Sciences CRAES -insituutin kanssa.

Associate professor Miikka Dal Maso

  • Väitteli tohtoriksi Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella vuonna 2006.
  • Post doc -tutkijana Julichin tutkimuskeskuksessa Saksassa 2007–2008.
  • Valittiin professorin tehtävään valmistavaan tenure track -polulle 2012. Nyt menossa urapolun kolmas, associate professor -vaihe.
  • Osallistui arvostetussa Nature-lehdessä julkaistun artikkelin kirjoittamiseen, jossa selvitettiin pohjoisen havumetsän tuoksuvien hiilivety-yhdisteiden vaikutusta ilmakehän aerosolien eli pienhiukkasten syntyyn.

– Analysointiosaamiselle on kova tarve, ja jatkokehityksen pohjaksi halutaan saada nopeasti tuloksia. Haaste on iso, mutta uskomme lujasti, että ratkaisuja löytyy.  

– Hiukkaspäästöjen vähentäminen Kiinassa on välttämätöntä. Näin saadaan paitsi paikallisia, myös pitkällä aikajänteellä näkyviä globaaleja hyötyjä. Tiedetään, että Aasian saasteet voimistavat Tyynenmeren myrskyjä ja vaikuttavat mahdollisesti jopa Pohjois-Amerikan säähän, Miikka Dal Maso selvittää.

Cleantech sopii arvoihin hyvin

Miikka Dal Maso luonnehtii itseään tiedemieheksi, joka tähtää yhteiskunnallisesti vaikuttavaan tutkimukseen.

– Tämä kävi minulle selväksi jo nuorena miettiessäni opiskelualaa. Kun samaan aikaan alettiin puhua yhä enemmän ilmastonmuutoksesta, valinta oli selvä. Toki mukana oli myös idealismia, hän naurahtaa.

Halu muuttaa maailmaa motivoi edelleen.

– Ihmisten elämänlaadun parantaminen on etusijalla. TTY:llä voin osallistua lisäksi suomalaisen cleantech-alan tukemiseen ja vahvistaa yritysten vientiponnistuksia esimerkiksi juuri Kiinaan, hän sanoo.
 

Päivittäjä: Merja Jaaksi, 28.08.2014 11:08.
Sisällöstä vastaa: Kemiläinen Marjut
Asiasanat: tiede ja tutkimus