Tampereen teknillisen yliopiston tutkimushankkeet

Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka

Multitechnology Positioning Professionals - MULTI-POS

MULTI-POS on eurooppalainen Marie Curie -tutkijakoulutusverkosto (ITN), joka kouluttaa 15 nuorta tutkijaa kokonaisvaltaisesti paikannusteknologioihin ja -menetelmiin, niiden sovelluksiin ja paikkatietoon perustuvaan liiketoimintaan. Verkoston tutkimuksellisia tavoitteita ovat alempien teknologiakerrosten ja ylemmän sovelluskerroksen parempi integrointi uusien menetelmien, teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittämiseksi langattomaan paikannukseen. TTY:n koordinoimassa verkostossa on 11 partneria joista kaikki rekrytoivat 1-3 ulkomaista nuorta tutkijaa 22-36 kuukauden ajaksi. Koulutukseen osallistuu pienemmällä panostuksella lisäksi seitsemän liitännäisjäsentä. Vastuullinen johtaja: prof. Jari Nurmi ja projektipäällikkö: Francescantonio Della Rosa. Rahoittaja: EU FP7 Marie Curie –ohjelma 1.10.2012 – 30.9.2016. 

Erittäin rinnakkaisen heterogeenisen integroidun moniprosessorilaskenta-alustan suunnittelu tulevaisuuden langattomille teknologioille - DEFT

DEFT-projektissa kehitetään kognitiivisen radion mahdollistava digitaalinen laitteistoalusta. Lähtökohtana on TTY:llä kehitetty säännöllinen moniydinlaskenta-alusta, jota edelleenkehitetään lisäämällä karkean jyväkoon konfiguroitavia laitteistokiihdyttimiä. Arkkitehtuuri pystyy sopeuttamaan lähetinvastaanottimen toimintaa ajoaikaisesti käytössä olevan taajuuskaistan, bittivirhesuhteen, kanavan ominaisuuksien ja muiden käyttäjien aiheuttaman interferenssin mukaan. Projektissa toimitaan kansainvälisessä yhteistyössä Universitè Libre de Bruxelles (ULB) ja Worcester Polytechnic Institute (WPI) kanssa.  Vastuullinen johtaja: prof. Jari Nurmi ja projektipäällikkö: Roberto Airoldi. Rahoittaja: Suomen Akatemia 1.9.2012 – 31.8.2016.

Matematiikka

Inversio-ongelmat stokastisilla ja säännöllisillä pinnoilla

Projektissa tutkitaan eri tyyppisten pintojen mallinnusta ja sovelluksia inversio-ongelmissa. Pääsovellusalueet ovat avaruustutkimus, metsä- ja ympäroistötutkimus, ja matemaattinen fysiikka (dynaamiset systeemit). Projektin johtaja: prof. Mikko Kaasalainen, matematiikan laitos. Rahoittaja: Suomen Akatemia 2011-14.

Inversio-ongelmien huippuyksikkö

TTY:n inversio-ongelmien tutkimusryhmä on osa kansallista tutkimuksen huippuyksikköä. Projektin johtaja: prof. Mikko Kaasalainen, huippuyksikön varajohtaja, matematiikan laitos. Rahoittaja: Suomen Akatemia ja TTY, 2012-17.

Optoelektroniikan tutkimuskeskus

Ultranopeat suurkenttä-laserlähteet

Tavoitteena on kehittää järjestelmiä tuottamaan vaihestabiloituja, intensiivisiä femtosekunti pulsseja korkealla toistotaajuudella ja tutkia erälineaarisen optiikan ilmiöitä. Vastuullinen johtaja TkT Pekka Savolainen ja projektipäällikkö TkT Lasse Orsila. Rahoittaja: Suomen Akatemia ja hankkeen kesto: 1.8.2008 - 31.12.2013.

REDMETA – Resonanssialueen metamateriaalit alle aallonpituuden optiikassa

REDMETA-projektissa kehitetään resonanssialueen optisia metamateriaaleja valon spektrin ja paikalliskenttäjakaumien sekä materiaalin epälineaarisen vasteen kontrolloimiseksi tavoilla, jotka eivät ole mahdollisia perinteisillä materiaaleilla. Projektia koordinoi Itä-Suomen yliopiston Prof. Yuri Svirko. TTY:ltä siihen osallistuu kaksi partneria, Prof. Goëry Genty Fysiikan laitokselta ja FT Janne Simonen Optoelektroniikan tutkimuskeskuksesta. Vastuullinen johtaja ja projektipäällikkö FT Janne Simonen.
Rahoittaja: Suomen Akatemia ja hankkeen kesto: 1.1.2010 - 31.12.2013.

NANoS – Uusi menetelmä heteroepitaksiaan: Antimoninanolangat piikiekolla

NANoS tutkii antimoninanolankojen valmistusta molekyylisuihkuepitaksialla (MBE) pii-alustalle sekä nanopainotekniikan (NIL) hyödyntämistä nanolankojen järjestäytymisen ja paikan hallitsemisessa. Päätavoitteena on kehittää edullinen menetelmä valmistaa antimoninanolankoja. Antimonipohjaisten nanolankojen sovelluskohteita ovat keski-infrapunan optoelektroniikka tai nopea elektroniikka. Muita käyttökohteita ovat spinelektroniikka, lämpöelektroniikka ja magneettiset sensorit. Vastuullinen johtaja ja projektipäällikkö: TkT Soile Suomalainen. Rahoittaja: Suomen Akatemia ja hankkeen kesto: 1.9.2012 – 31.8.2015.

FABRICS – Uusien ruostumattomien terämateriaalien valmistustekniikan ja toimintakyvyn kehittäminen vaativissa pakokaasujärjestelmissä

FABRICS on FIMECC Oy:n DEMAPP-tutkimusohjelman (Demanding applications – vaativat käyttökohteet) alaprojekti. TEKES:in rahoittama FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennus -toimialan strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK), jonka tarkoituksena on harjoittaa pitkän aikavälin riskipitoista strategista tutkimusta metallien jalostuksen ja koneenrakennusliiketoiminnan alueilla syventäen yritysten, yliopistojen ja tutkimusinstituuttien välistä yhteistyötä. Tutkimusohjelman tähtää uusiin vaativia käyttöolosuhteita kestäviin materiaaliratkaisuihin ja niiden valmistustekniikan kehittämiseen. FABRICS-alaprojektin tavoitteena on selventää uusien ferriittisten ruostumattomien teräsmateriaalien käyttökohteita pakokaasujärjestelmissä ja etsiä näille materiaaleille uusia sovelluskohteita. Nämä ympäristöä säästävät materiaalit ovat kustannustehokkaita mutta niiden valmistusprosessiin vaikuttavia tekijöitä ei vielä tunneta riittävästi. Projektin tieteellisenä tavoitteena on ymmärtää materiaalien mekaanisten ja pintaominaisuuksien käyttäytyminen korkeissa lämpötiloissa. Teknologisena tavoitteena on hallita ja kehittää ferriittisten ruostumattomien terästen pintavälitteisiä prosesseja kuten suojaavan oksidikerroksen itsekorjautuvuutta ja kestävyyttä. Koko TTY projektikonsortion koordinaattori on Prof. Veli-Tapani Kuokkala ja vastuullinen johtaja ja projektipäällikkö on Prof. Mika Valden. Rahoittaja: Tekes ja hankkeen kesto: 1.6.2010 – 31.5.2013.

NanoFinish – Kehittyneiden ruostumattomien teräsmateriaalien pintojen nanorakenteet ja viimeistelykäsittelyt

NanoFinish on TEKES:in rahoittama projekti, jonka tavoitteena on kehittää uusia ruostumattomia teräsmateriaaleja kontrolloimalla pinnan nanorakenteiden, kuten suojaavan oksidikerroksen, muodostumista. Pinnan nanorakenteiden muodostumiseen pystytään vaikuttamaan terässeoksen mikroseosainekoostumuksen huolellisella suunnittelulla sekä pinnan viimeistelykäsittelyn (bright annealing - kiiltohehkutus) optimoinnilla perustuen pinta-analyyttiseen tutkimukseen. Tutkimus pyrkii saavuttamaan atomi- ja molekyylitason ymmärryksen pinta- ja kaasufaasin välisestä vuorovaikutuksesta kiiltohehkutusprosessissa liittyen ei-toivotun oksidikerroksen pelkistymiseen ja sitä seuraavan suojaavan oksidikerroksen muodostumiseen. Näihin ilmiöihin vaikuttamalla on mahdollista parantaa teräsmateriaalin pintaominaisuuksia, kuten korroosion kestoa, puhdistettavuutta ja kestävyyttä vaativissa käyttöolosuhteissa sekä luoda pinnalle uutta funktionaalisuutta. Tutkimuksessa hyödynnetään monipuolisesti kokeellisen pintatieteen menetelmiä mukaan lukien molekyylisuihkupintasirontamenetelmä. Vastuullinen johtaja ja projektipäällikkö: Prof. Mika Valden. Rahoittaja: Tekes ja hankkeen kesto: 1.6.2010 – 31.5.2013.

KURKO – Kudoksen rakenteellinen komposiitti

KURKO on osa TEKESin rahoittamaa Toiminnalliset Materiaalit –ohjelmaa ja sitä koordinoi Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitos. Projektin aikana kehitetään huokoisia ja biohajoavia komposiittimateriaaleja kudosteknologisiin sovelluksiin. Kohdekudoksen rakennetta muistuttavan rakenteensa ja komponenttiensa johdosta komposiitit edistävät solujen erilaistumista, kudoksen kasvua ja muodostumista sekä mahdollistavat vaikeiden kudosvaurioiden hoidon erityisesti luu-, rusto- ja jännevammoissa. Projektissa yhdistetään korkeatasoinen biohajoavien polymeerikomposiittien prosessointi- ja valmistusasiantuntemus ylikriittisellä hiilidioksidilla suoritettavaan huokostusprosessiin, jolloin tuotettavien polymeerikomposiittien ominaisuuksia ja huokosrakennetta voidaan hallita ja säätää. Optoelektroniikan tutkimuskeskuksen Pintatieteen laboratoriossa tutkitaan kudostukirakenteiden pintojen kemiallista koostumusta. Tätä osaa projektista koordinoi prof. Mika Valden. Koko projektikonsortion koordinaattori on Prof. Minna Kellomäki. Vastuullinen johtaja ja projektipäällikkö: Prof. Mika Valden. Rahoittaja: Tekes ja hankkeen kesto: 1.3.2011 – 28.2.2014.

NANOmat - Modulaarinen spektromikroskopialaitteisto nanomateriaalien synteesiin ja karakterisointiin

NANOmat-projekti tähtää poikkitieteellisen materiaalien tutkimukseen, tieteelliseen yhteistyöhön sekä tutkijakoulutukseen erikoistuvan konsortion ja infrastruktuurin luomiseen. NANOmatin rahoitus tulee Suomen Akatemian FIRI2010 infrastruktuuriohjelmasta. Hankittu infrastruktuuri sisältää pinta-analyyttisen spektromikroskopialaitteiston (NanoESCA) sekä uusien materiaalien synteesin mahdollistavan ALD-reaktorin. Laitteisto on modulaarinen ja laajennettava, eli se mahdollistaa laajan kirjon materiaalien valmistusmenetelmiä ja niillä tuotettujen materiaalien tutkimisen kuvantavilla spektromikroskopiamenetelmillä. Laitteisto ja sen ympärillä toimiva konsortio tukee TTY:n materiaalitutkimusta monella eri alalla, mutta se on myös muiden suomalaisten tutkijoiden käytettävissä laitteiston käyttöä varten haetun projektirahoituksen puitteissa. Vastuullinen johtaja ja projektipäällikkö on Prof. Mika Valden. Rahoittaja: Suomen Akatemia ja hankkeen kesto: 9.12.2010 – 31.8.2013.

SR-MAXIV- Synkrotronisäteilyyn pohjautuvat tutkimukset MAX-IV:ssä

SR-MAXIV on rahoitettu Suomen Akatemian FIRI2010 infrastruktuuriohjelmasta. Se pyrkii edistämään suomalaisten synkrotronisäteilyn käyttäjien pääsyä tulevaan MAX-IV synkrotroniin Lundissa, Ruotsissa. Maantieteellisesti lähellä Suomea sijaitsevan suuren kirkkauden ja laajan fotonien energia-alueen tarjoavan synkrotronisäteilylähteen tuomat hyödyt ja mahdollisuudet materialitieteen tutkijoille ovat kiistattomia. Suomalaisen tietotaidon vieminen MAX-IV projektiin jo rakennusvaiheessa mahdollistaa kestävän ja kansainvälisen yhteistyöverkoston muodostamisen MAX IV Laboratoryn sisälle. Tutkimuslinjojen ja -asemien suunnitteluun ja totetuttamiseen osallistuminen myös parantaa tämän ainutlaatuisen synkrotronisäteilylähteen käytettävyyttä, saatavuutta ja sopivuutta suomalaiseen materiaalien tutkimukseen. Projektin pintatieteen osuutta koordinoi Prof. Mika Valden Optoelektroniikan tutkimuskeskuksesta (ORC). Koko projektikonsortion koordinaattori on Prof. Marko Huttula (Oulun yliopisto). Vastuullinen johtaja ja projektipäällikkö on Prof. Mika Valden. Rahoittaja: Suomen Akatemia ja hankkeen kesto: 4.1.2011 – 31.12.2015.

Biofunc – Teräspintojen biofunktionalisointi sähkösumutusavusteisella yliäänimolekyylisuihkumenetelmällä

Biofunc-projektin päämääränä on kehittää uusi sähkösumutusavusteinen yliäänimolekyylisuihkuun perustuva valmistusmenetelmä (ES-SSMB) proteiinien, entsyymien ja avidiini-biotiinikompleksien kovalenttiseen kiinnittämiseen nanokuvioiduille pinnoille teräsmateriaalien (FeCrNiMn) biofunktionalisoimiseksi. Tarkoituksena on ohjata biomolekyylien adsorptiota muokkaamalla teräsmateriaalien pinnan nanorakennetta hallituilla kiiltohehkutus-, hydroksylaatio- ja silanisaatiokäsittelyillä. Syntetisoimalla pinnoille räätälöityjä supramolekylaarisia rakenteita ES-SSMB tekniikalla, voidaan vaikuttaa muodostuvan biofunktionaalisen kerroksen vetysidoksiin ja metalli-ligandisidoksiin halutulla tavalla. Sovelluskenttinä toimivat biolääketieteen ja elintarviteollisuuden diagnostiikka sekä biofunktionaaliset implanttimateriaalit. Vastuullinen johtaja ja projektipäällikkö on Prof. Mika Valden. Rahoittaja: Suomen Akatemia ja hankkeen kesto: 1.9.2011 – 31.8.2015.

RAMPLAS

RAMPLAS on kolmivuotinen Euroopan komission rahoittama tutkimusprojekti, jossa kehitetään tekniikoita piialustalle integroidun optisen RAM-muistisirun valmistamiseksi. Tällaisen RAM-muistin sovellukset tulevat olemaan suurteholaskennassa ja optisessa tietoliikenteessä. Syyskuussa 2011 alkaneen projektin rahoitus perustuu Euroopan komission seitsemänteen puiteohjelmaan (FP7-ICT-2009-C). ORC:n puolijohdetekniikan ryhmän tehtävänä tässä projektissa on kehittää uudentyyppisiä GaInNAsSb-materiaaliin perustuvia optisia puolijohdevahvistimia, jotka toimivat optisen RAM-muistin aktiivisina peruselementteinä. Erityisesti tavoitteena on valmistaa 1550 nm:n tietoliikenneaallonpituudella toimivia puolijohdevahvistimia, joiden vahvistus palautuu erittäin nopeasti. Tällaiset erittäin nopeat puolijohdevahvistimet mahdollistavat 100 GHz:n taajuudella toimivan optisen RAM-muistin valmistamisen. RAMPLAS-projektissa kehitettyjen optisten muistisirujen hakuaika tulee olemaan vain kolmaskymmenesosa nykyisten sähköisten SRAM-muistien hakuajasta ja kertaluokkia lyhyempi kuin sähköisten DRAM-muistien hakuaika. Tällainen parannus muistien nopeudessa avaa merkittävät mahdollisuudet parantaa nykyisiä tietokonearkkitehtuureja. Lisäksi kehitettävä optinen RAM-tekniikka on huomattavan energiatehokasta nykytekniikkaan verrattuna. Vastuullinen johtaja ja projektipäällikkö: Prof. Mircea Guina. Rahoittaja: EU FP7 ja hankkeen kesto: 1.9.2011 – 30.8.2014.

APACOS

EU komission R4SME hausta myöntämä APACOS projekti tähtää monimutkaisten optisten kokoonpanojen automatisoituun valmistamiseen ja tähän soveltuvien uudentyyppisten laserlähteiden valmistamiseen. ORC:n puolijohdeteknologia ryhmä on keskeinen partneri saksalaisen, Fraunhoferin tuotantotekniikan instituutin, johtamassa hankkeessa. ORC kehittää korkeatehoisia keltaista valoa emittoivia laser lähteitä lääketieteen sovelluksiin ja vihreää valoa tuottavia lasereita projektio- ja näyttöteknologia tarkoituksiin. APACOS konsortio pyrkii standardisoituun ja automatisoituun laserien ja optisen systeemien kokoonpanoon ja sekä ymmärtämään kuinka kokoonpanon tarpeet huomioidaan optisten moduulien ja tuotantolaitteiden suunnittelussa sekä valmistuksessa. Työn tuloksena syntyvät suunnitteluohjeet laser moduuleille ja monikäyttöinen automaattinen kokoonpanosolu. Projektien tulokset auttavat suuresti innovatiivista eurooppalaista laser teollisuutta tuottamaan kilpailukykyisempiä tuotteita. Vastuullinen johtaja on Prof. Mircea Guina ja projektipäällikkö TkT Jukka Viheriälä. Rahoittaja: EU FP7 ja hankkeen kesto: 1.8.2012 - 31.7.2014.

QUADSYS

QUADSYS on konsortioprojekti, jonka rahoittajina toimivat Suomen Akatemia sekä INTAS ERANET-RUS –ohjelman puitteissa. Konsortiota koordinoi Ecole Polytechnique Federale de Lausanne (Lausanne, Sveitsi). Konsortion muut jäsenet ovat ORC:n puolijohdeteknologian ryhmä, Lebedev Physical Institute (Moskova, Venäjä) sekä Ioffe Physical Technical Institute (Saint Petersburg, Russia). Projektin puitteissa kehitetään epitaksiaalisesti kasvatettuja järjestettyjä kvanttipisterakenteita kvanttioptisten ilmiöiden tutkimiseen sekä niiden soveltamiseen puolijohdeteknologiassa. Tutkimuksessa syvennytään sekä kokeellisesti että teoreettisesti useisiin kvanttioptisiin ilmiöihin, kuten yhden fotonin interferenssi, lomittuneiden fotonien tuottaminen ja eksitonitilan kvanttiteleportaatio. QUADSYS on poikkitieteellinen projekti nojaa kolmen kokeellisen ja yhden teoreettisen ryhmän puolijohdefysiikan asiantuntemukseen. Projekti tulee laajentamaan tietämystä kvanttipistejärjestelmien nanoteknologiasta sekä tarjoamaan syvällistä ymmärrystä kvanttifotoniikan ilmiöihin, jotka mahdollistavat uudenlaisten puolijohdekomponenttien valmistamisen. Vastuullinen johtaja ja projektipäällikkö on Prof. Mircea Guina. Rahoittaja: Suomen Akatemia ja INTAS ja hankkeen kesto: 1.9.2012 – 31.8.2014.

HIGHMAT - Uusien vismuttia sisältävien III-V-puolijohteiden epitaksiaalinen kasvatus ja tutkimus

HIGHMAT-projektin tavoitteena on ymmärtää paremmin vismuttia (Bi) sisältävien yhdistepuolijohteiden (III-V-Bi) ominaisuuksia ja saavuttaa merkittävä läpimurto näiden materiaalien valmistuksessa. III-V-Bi-puolijohdekalvojen kehittäminen mahdollistaa uusien tehokkaiden laserien, aurinkokennojen, infrapunadetektorien ja spintroniikan laitteiden valmistamisen. Projektissa yhdistetään innovatiivisesti kahden kansainvälisesti korkeatasoisen ryhmän tieto ja kokemus III-V puolijohteiden valmistuksesta ja pintatutkimuksesta. Työn tavoitteet ovat: (i) Löytää suotuisat valmistusolosuhteet III-V-Bi yhdisteitä sisältäville monikerrosrakenteille ja ymmärtää ne fysikaaliset mekanismit, joiden kautta vismutti kiinnittyy kiteisiin, (ii) selventää III-V-Bi- puolijohteiden rakenteellisia, optisia, ja elektronisia ominaisuuksia käyttäen useita pintatieteen ja puolijohdetutkimuksen menetelmiä ja (iii) valmistaa ja kehittää III-V-Bi- puolijohteita sisältäviä optoelektroniikan laitteita. Vastuullinen johtaja ja projektipäällikkö on Prof. Mircea Guina. Rahoittaja: Suomen Akatemia ja hankkeen kesto: 1.9.2012 – 31.8.2016.

Photonics QCA - Fotonisesti osoitettava nollavirtalogiikkapiiri hyödyntäen funktionalisoituihin nanopartikkeleihin perustuvaa kvanttisolulaskentaa

Photonics QCA pyrkii yhdistämään QCA -konseptiin perustuvaa nollavirtalogiikkaa kemiallisesti funktionaalisten kvanttipistepuolijohderakenteiden kanssa, sekä hyödyntämään näitä rakenteita optisen osoittamisen avulla. QCA-kytkin toimii solun sisäisistä varausjakaumaa muuttamalla. Varausjakauman muutosta voidaan hyödyntää logiikkapiireissä, jotka eivät vaadi virtaa. Piirien valmistaminen on ollut haasteellista ja yhä pienempien komponenttien osoittaminen elektronisten kontaktien avulla on ongelmallista. Projektissa tutkitaan uusia menetelmiä kvanttipisterakenteiden valmistamiseen ja pisteiden asetteluun. Lisäksi tutkitaan optista varausten injektointia ja siirtämistä kemiallisesti funktionalisoitujen kvanttipisteiden välillä. Tavoitteena on luoda uudenlaisia QCA-piirejä, joita voidaan kirjoittaa, kellottaa ja lukea optisesti ilman elektronisia nano-mikro rajapintoja. Onnistuessaan menetelmä loisi täysin uuden tavan suunnitella, toteuttaa ja osoittaa loogisia piirejä. Vastuullinen johtaja: Prof. Mircea Guina ja Prof. Tapio Niemi sekä projektipäällikkö Dr. Andreas Schramm. Rahoittaja: Suomen Akatemia ja hankkeen kesto: 1.9.2012 – 31.8.2016.

BRIGHTLASE

Tämän projektin tavoite on kehittää uusi teknologia, jolla voidaan tuottaa kirkasta laservaloa aallonpituusalueelle keltainen – oranssi (570-620 nm). Tällaista valoa tarvitaan merkittäviin sovelluksiin lääketieteessä, spektroskopiassa ja prosessinhallinnassa. Projekti hyödyntää uraauurtavan tutkimuksen tuloksena syntynyttä taajuuskahdennukseen perustuvaa puolijohdekiekkolaserteknologiaa, jolla on saavutettu ennätyskorkea valoteho kyseisellä aallonpituusalueella. Projektin avulla kehitämme keltaisen laserin valmistusprosessin kaupallisesti hyödynnettäväksi, valmistamme prototyyppejä, jotka mahdollistavat yhteistyön aloittamisen sovelluskehittäjien kanssa, laadimme kaupallistamisstrategian ja arvioimme alustavasti teknologian ympäristövaikutukset ja luomme elinkaarimallin. Vastuullinen johtaja on Prof. Mircea Guina ja projektipäällikkö TkT Tomi Leinonen. Rahoittaja: Tekes ja hankkeen kesto: 1.2.2012 – 31.12.2013.

NextSolar - Uuden sukupolven moniliitosaurinkokennojen valmistusteknologioiden kehittäminen

NextSolar on Tekesin rahoittama ORC:n puolijohdetutkimusryhmän projekti, jossa kehitetään uusien yhdistepuolijohdemateriaalien ja rakenteiden valmistusteknologioita. Päätutkimuskohteenamme ovat GaAs-pohjaiset laimeat typpiliuosmateriaalit (GaInNAsSb) ja niiden hyödyntäminen osana korkean hyötysuhteen aurinkokennoja. Tyypillisiin PV-teknologioihin verrattuna konsentroidun auringonvalon käyttöön perustuvilla (CPV-teknologiat) aurinkokennoilla on useita etuja: CPV-kennoilla on reilusti korkeampi hyötysuhde kuin PV-kennoilla ja CPV-kennoihin tarvittavan puolijohdemateriaalin määrä ja pinta-ala ovat murto-osa PV-kennojen vaatimasta pinta-alasta. CPV teknologia vähentää energia-intensiivisten materiaalien kulutusta (osa käytetyistä metalleista) ja CPV-järjestelmissä lähes kaikki käytetyistä materiaaleista ovat helposti kierrätettävissä. Projekti toteutetaan yhdessä puolijohdeteollisuuden, sähköyhtiöiden ja tutkimusverkostojen kuten COST MP0805 kanssa. Projektin yhteiskunnallinen vaikutus on potentiaalisesti erittäin merkittävä. Vastuullinen johtaja on Prof. Mircea Guina ja projektipäällikkö TkT Antti Tukiainen. Rahoittaja: Tekes ja hankkeen kesto: 1.7.2012 – 31.12.2013.

Pori

Global West − kansainväliset palvelukonseptit ja oppimista edistävät innovaatiot

Projekti edistää maakuntien kansainvälisyysosaamista ja koulutusvientiin liittyvää innovaatiotoimintaa. Maakuntien koulutusorganisaatiot yhdessä muiden toimijoiden kanssa vahvistavat alueiden kilpailukykyä kehittämällä ja tuotteistamalla koulutusvientiin sopivia oppimisinnovaatioita ja palvelukonsepteja. Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö keskittyy oppimisinnovaatioiden tutkimukseen sekä oppimisinnovaatioiden kansainvälisen levittämissuunnitelman kehittämiseen. Vastuullinen johtaja Kristian Kiili ja projektipäällikkö ja tutkija Pauliina Tuomi. Rahoitusohjelma EAKR ja projektin toteutusaika: 1.8.2011−31.5.2013.

Kestomagneettien pitkäaikaiskestävyys

Työn tavoitteena on tutkia teoreettisesti ja kokeellisesti FeNdB-kestomagneettien magneettisten ominaisuuksien säilymistä pitkäaikaisessa käytössä. Kokeissa simuloidaan todellisia käyttöolosuhteita. Magneetteihin kohdistetaan muuttuva magneettikenttä lämpötila-alueella 20 C−150 C. Samanaikaisesti mitataan materiaalien magneettiominaisuuksien muutoksia. Vastuullinen johtaja prof. Pekka Ruuskanen ja projektipäällikkö tutkija Sampo Tuominen. Rahoittajat: TEKES, teollisuus ja TTY. Kesto: 2011-2013.

Rakennustekniikka

Energiatehokkuuden parantamisen vaikutukset rakennuksen sisäilmaston laatuun ja asukkaiden terveyteen - INSULAtE

INSULAtE-hankkeessa selvitetään korjausten vaikutukset sisäilman lämpö- ja kosteusoloihin, sisäilman epäpuhtauksien määrään sekä asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Hankkeessa tehdään erilaisia kenttämittauksia korjausrakennuskohteissa 2-3 EU-maassa. Vaikutuksia selvitetään mittauksin sekä haastattelemalla asukkaita ja isännöitsijöitä. Tutkimusosapuolet Suomessa ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL, projektin koordinaattori, vastaa terveyteen liittyvistä tutkimuksista) ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY, vastaa rakennusteknisistä tutkimuksista). Liettuasta on mukana Kaunasin teknillinen yliopisto (KTU, vastaa altistumisen arviointiin liittyvistä tutkimuksista). TTY:lla hankkeesta vastaa rakennustekniikan laitoksella prof. Ralf Lindberg (vastuullinen johtaja). Projektiryhmään kuuluu: tutkijatohtori Mihkel Kiviste, tutkija Anu Aaltonen ja tutkija Virpi Leivo. EU:n Life+ -rahoitus kattaa puolet viisivuotisen hankkeen kustannuksista. Osa rahoituksesta tulee Energiateollisuuden ympäristöpoolilta. Hankkeeseen osallistuvia yrityskumppaneita ovat muun muassa Skanska sekä Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy.  Hankkeen kesto 8/2010-6/2015.

Lähiöiden käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti - KLIKK

KLIKK -hankkeen keskeisenä päätavoitteena on kehittää käyttäjälähtöinen teollinen, kokonaistaloudellinen sekä tehokas korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen, laajentamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen. Konseptin teknisissä ratkaisuissa on tarkoitus hyödyntää keväällä voimaantulleiden uusien palomääräysten antamaa mahdollisuutta käyttää korjauksissa puurakenteita. Konsepti luo mahdollisuudet siirtyä suoritus- ja kustannusperusteisesta toiminnasta uudenlaiseen palvelu- ja käyttäjälähtöiseen liiketoimintaan, jossa ”all inclusive” periaatteella kohdekohtaisesti voidaan kehitetyn, toimittajia integroivan toimintamallin ja hankkeessa kehitettävien pelisääntöjen puitteissa räätälöidä kohdekohtaisesti ratkaisut ja toteuttaa ne verkostoliiketoiminnan pohjalta. Tutkimushankkeen koordinaattorina toimii Oulun yliopisto. Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksen osuuden vastuullisena johtajana toimii tutkimusjohtaja Juha Vinha ja projektipäällikkönä Anssi Laukkarinen. Projektin rahoittajina toimivat Tekes sekä hankkeessa mukana olevat yritykset ja kaupungit. Hankkeen kesto on  (1.1.2012‒30.6.2014).

SINKKU - Asuntomarkkinat ja asumisen preferenssit yhden hengen talouksissa

SINKKU -tutkimuksen tavoitteena on selvittää sinkkutalouksien asumisen preferenssejä sekä kuinka yhden hengen kotitalouksien lisääntyminen vaikuttaa asuntomarkkinoihin. Suomessa ja monissa länsimaissa on tapahtumassa merkittäviä demografisia muutoksia. Ikääntyminen on tunnistettu jo vuosia sitten. Kotitalouden koon pienentyminen, on jäänyt pienemmälle huomiolle. Suomessa on EU-maiden pienimmät kotitaloudet. Vuonna 2008 kotitalouden koko oli 2.09, mutta sen on odotettu putoavan 1.92 vuoteen 2025 mennessä. Suomessa on jo nyt yli miljoona sinkkutaloutta. Kotitalouden koon pienentyminen ei voi olla vaikuttamatta asuntomarkkinoihin. Pienten asuntojen kysyntä lisääntyy edelleen, mutta myös asunnoille asetetaan erilaisia odotuksia. Enää ei haeta ydinperheelle sopivaa asuntoa vaan asumisessa arvostetaan muita asioita enemmän. Vastuullinen johtaja / projektipäällikkö TkT Tanja Tyvimaa. Rahoittaja Suomen Akatemia ja kesto 1.9.2012-31.8.2015.

SEVERI - Suomalaiset muuttavat, mutta minne ja miksi?

Tutkimus selvittää millä perusteilla suomalaiset valitsevat asuntonsa ja onko eri-ikäisillä henkilöillä erilaiset asunnonvalintaperusteet. Tutkimus paneutuu siihen, mitkä ovat lopullisen muuttoratkaisun perimmäiset syyt; mitä asunnolta odotetaan, mikä vaikutus on elämäntavoilla ja ystävillä, sekä kuinka paljon lapset ja muut sukulaiset vaikuttavat päätöksentekoon. Tutkimuksessa vertaillaan erilaisten asiakasryhmien eroja ja yhtäläisyyksiä. Lisäksi selvitetään miksi ikääntyvät eivät ensisijaisesti valitse ikäspesifiä asuintaloa kodikseen. Vastuullinen johtaja / projektipäällikkö TkT Tanja Tyvimaa. Rahoittaja: Tekes, ja neljä suomalaista yritystä: Lemminkäinen Talo Oy, YH Länsi Oy, Jykes Kiinteistöt Oy/Vitapolis, Pohjola Kiinteistösijoitus Oy. Kesto 1.9.2011-31.12.2013.

PRE: BIMCity

BIMCity-työpaketin tavoitteena on määritellä ja luoda yhteinen toimintaympäristö maankäytön ja rakentamisen tietokannoille, vakiinnuttaa tietomalliajattelu maankäytön prosesseihin  (mm. rakennusvalvonta, kaavoitus, osallisten vuorovaikutus), parantaa eri suunnittelualojen ja -vaiheiden tiedonvaihtoa ja sujuvoittaa siten maankäytön prosesseja ja kehittää avoin liiketoimintaympäristö rakentamista ja maankäyttöä palvelevien lisäpalvelujen tarjoajille. Tutkimusohjelman johtaja: Anssi Salonen, RYM Oy, tutkimuspaketin johtaja: Anssi Savisalo, FCG Oy ja vastuuhenkilö (TTY) Jarmo Laitinen. Rahoittajat: RYM Oy, Tekes. Kesto: 1.1.2010-31.12.2013.

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti - ENERSIS

ENERSIS-hankkeen tavoitteena on kehittää helppokäyttöinen korjauskonsepti asuin- että liikerakennusten korjaushankkeesta vastaavan ja sitä suunnittelevan tueksi. Kehitettävä metodiikka tukee sen soveltajaa hankkeen valmistelussa ja läpiviennissä siten, että korjaukset voidaan kohdistaa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Lähtökohtana on nykytilanteen mahdollisten ongelmien tunnistaminen, niiden seurausten ja syiden poistaminen sekä samalla energiatehokkuuden parantaminen rakennusosittain. Pyrkimyksenä on varmistaa korjausratkaisujen toimivuus erityisesti rakenteiden kosteusteknisen turvallisuuden ja sisäympäristön kannalta. Tutkimushankkeen koordinaattorina toimii VTT. TTY:n osuuden vastuullisena johtajana toimii tutkimusjohtaja Juha Vinha ja projektipäällikkönä projektitutkija Paavo Kero. Projektin rahoittajina toimivat Tekes sekä hankkeessa mukana olevat yritykset ja kaupungit. Hankkeen kesto on 1.10.2010‒30.9.2013.

HKPro2 - Valtion tukemien homekorjaushankkeiden arviointi, jatkotutkimus

Home- ja kosteusvauriokorjauksissa esiselvityksien sekä suunnittelun tasoon vaikuttamalla voidaan parantaa hankkeen onnistumisen todennäköisyyttä – mitkä tekijät ovat onnistumisen edellytyksenä ja kuinka ne sisällytetään valtion avustuksen hakumenettelyyn? Aiemmassa kosteus- ja homekorjausprosessin arviointihankkeessa (Kero P. diplomityö 2011 - HKPro1, osana hometalkoita) kävi ilmi, että monissa kuntien kiinteistöissä peruskorjaukset ovat usein epäonnistuneet. Valtion lisäbudjetilla 2012 aloitettavissa hankkeissa tuen saamiseksi edellytettiin kattavaa kuntotutkimusta ja siinä todetut ongelmat poistavia korjaussuunnitelmia sekä korjauksen laadunvarmistustoimenpiteitä. Hakemukset käytiin läpi erillisen arviointiryhmän avulla ja kunnille lähetettiin lisäselvityspyyntöjä, mutta tulevaisuudessa tavoitteena on itseohjautuva sekä johdonmukainen avustusmenettely. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää arviointimenettelyn vaikutusta korjaushankkeiden onnistumiseen. Hankkeen tarkoitus ei ole ainoastaan kohdentaa valtion avustusraha sellaisille hankkeille, jotka todennäköisimmin tulevat onnistumaan, vaan myös samalla parantaa kaikkien julkisten homekorjaushankkeiden onnistumisedellytyksiä. Molemmissa on kyse vääränlaisien korjauksien tai korjaustason, eli epäonnistuvien ja turhien korjaushankkeiden sekä verorahojen tuhlaamisen välttämisestä. Projektipäällikkö DI Jommi Suonketo. Rahoittajat: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö ja TTY. Kesto 10/2012 – 12/2013.

Rakennusten ääniolosuhteiden käyttäjälähtöinen kehittäminen - ÄKK

Rakennusten ääniolosuhteiden käyttäjälähtöinen kehittäminen ÄKK -projektin tavoitteena on luoda subjektiivisen kokemuksen kannalta optimaaliset mittaluvut yhteistyössä COST verkoston kanssa. Tavoitteena on tunnistaa melun häiritsevyyteen eniten vaikuttavat tekijät rakennuksissa. Tavoitteena on kehittää malleja, jotka osoittavat koetun meluhaitan riippuvuuden melutasosta ja kehittää tätä kautta parhaiten kokemusta kuvaavat mittaluvut. Tavoitteena ei ole tavoitetasojen kiristäminen vaan järkiperäistäminen ja suomalaisen kilpailukyvyn paraneminen. Hankkeen myötä voidaan rakennusten äänieristysvaatimukset kuvata tarkoituksenmukaisesti, mikä parantaa käyttäjätyytyväisyyttä ja pienentää rakentamiskustannuksia. Toteuttajina on monitieteinen akustiikan, psykologian, unitutkimuksen ja rakennustekniikan tutkijaryhmä. Ongelmaa tarkastellaan laaja-alaisesti mutta käytännönläheisiin tuotoksiin pyrkien. Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitoksen lisäksi projektin toteuttajia ovat Työterveyslaitoksen rakennusakustiikkalaboratorio sekä unitutkimuslaboratorio ja Turun yliopiston kognitiivisen psykologian laboratorio. Projekti toteutetaan 1.9.2011–31.12.2013. Projektipäällikkönä toimii dosentti, vanhempi tutkija Valtteri Hongisto Työterveyslaitoksen sisäympäristölaboratoriosta. TTY:n rakennustekniikan laitoksella projektista vastaavat professori Ralf Lindberg ja yliassistentti Mikko Kylliäinen. Hankkeen rahoittavat Tekes, ympäristöministeriö ja kymmenen yritystä.

Tutkimusohjelma Elinkaaritehokas RAta (TERA II)

Elinkaariajattelu on liikennöitävyyden, tehokkaan radan rakentamisen, kunnossapidon ja parantamisen keskeinen lähtökohta. Suuria pääomia kiinnittävän teknisen päätöksenteon tueksi tarvitaan tutkittua tietoa elinkaaritehokkaasta radasta. Tätä on tehty TTY:n ja Liikenneviraston yhteistyönä Elinkaaritehokas rata -tutkimusohjelman (TERA) I-vaiheessa vuosina 2009-2012. Osaamisen lisääntymisen myötä tarkastelussa olleilla tutkimusalueilla on samalla havaittu teemoja, joihin kohdennettavalla tutkimuksella on potentiaalia saavuttaa yhä merkittävämpiä elinkaarikustannussäästöjä. Vuosina 2013-2016 toteutetaan TERA II-vaihe. Vastuullinen johtaja Antti Nurmikolu. Rahoittajat Liikennevirasto

KORTY – Korjaustarpeen huomioonottava laskuri rakennusten energiansäästökorjauksiin internet-ympäristöön

Tutkimuksen tavoitteena on saada aikaan yksinkertainen Internetissä toimiva olemassa olevan asuinrakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen liittyvä laskuri, joka ottaa huomioon myös rakennusten todellisia korjaustarpeita. Laskuri toteutetaan ensisijaisesti aiemmissa tutkimuksissa tuotettuun tietoon perustuen. Laskuri määrittää myös rakennuksen lämmitysenergiankäytön kasvihuonekaasupäästöt ja säästötoimenpiteiden vaikutuksen päästöihin. Myös muut mahdolliset ympäristövaikutukset mainitaan, mutta niistä ei tehdä laskelmia. Oleellisena tavoitteena on, että laskurin käyttäjä kokee, että laskelmat ja ohjeet koskevat hänen omaa taloa. Keskeisenä tarkoituksena on myös saada asuntojen omistajat kiinnostumaan energiansäästöstä ja kertoa keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa. Projektipäällikkö Juhani Heljo. Rahoittajat Ympäristöministeriö ja TTY.

Säälle alttiiden betonirakenteiden raudoitteiden korroosion eteneminen nykyilmastossa – väitöstutkimus

Tässä tutkimuksessa kehitetään betonirakenteiden käyttöikämalleja rakenteiden todellisissa olosuhteissa tapahtuvan vaurioitumisen ja jäljellä olevan käyttöiän arvioimiseen. Säälle alttiita betonijulkisivuja on Suomessa 60 milj. m2, joiden kunnossapito on haasteellista sekä kustannusvaikutuksiltaan että koko rakennuskannan toimintakyvyn kannalta. Nykyinen Suomessa käytetty käyttöiän mitoitusmenetelmä ei ota huomioon koko vaurioitumisprosessia, jolloin laskennallinen käyttöikä on vaurioiden kehittymisvaiheen jälkeen epävarma. Koko käyttöikä voidaan perustellusti hyödyntää kehittämällä vaurioitumisen etenemisvaiheen sisältävä käyttöikämalli, joka ottaa luotettavasti huomioon ympäristön rasitustekijöiden vaikutuksen vaurioitumisnopeuteen. Projektipäällikkö TkT Jukka Lahdensivu. Rahoittajat Rakennetun ympäristön tohtoriohjelma (RYM-to) ja TTY. Kesto 1/2012 – 12/2015.

Systeemitekniikka

SOREX

SOREX-projektissa kehitetään automaatioratkaisuita malminetsinnän, mineraalianalyysin, malmin murskauksen sekä rikastuksen tehostamiseen ja optimointiin. Tavoitteena on nopeuttaa ja täydentää mineraalien analysointia ja malmioiden paikallistamista uusilla mittaustekniikoilla, parantaa murskausvaiheen energia- ja materiaalitehokkuutta kehittyneillä mittaus- ja säätöratkaisuilla sekä hyödyntää dynaamista prosessisimulointia rikastamo-operaattorien päätöksenteon tukena. Kehitettävät menetelmät voidaan edelleen jalostaa osaksi suomalaisten kaivos- ja mineraalinkäsittelyalan yritysten tuotteita ja palveluita. Projektipäällikkö Matti Vilkko ja vastuullinen johtaja Kai Zenger (Aalto). Rahoittaja: Tekes (Green Mining tutkimusohjelma), Outotec (Finland) Oy, Pyhäsalmi Mine Oy, Metso Minerals, Agnico-Eagle Kittilä, FQM Kevitsa Mining Oy, Mine On-Line Service, IMA Engineering. Kesto 1.1.2012 - 31.12.2013.

Käyttäjän mallintaminen ja suorituskyvyn arviointi ihminen-kone vuorovaikutuksessa - HOPE

Älykkäiden ihmisten toimintaan mukautuvien koneiden kehittelyssä kaksi tärkeää ongelmaa ovat ihmisten taidon arviointi ja ihmisen toiminnan mallintaminen. Erityisesti normaaleissa ympäristöissä toimivissa työkoneissa mittauskapasiteetin puutteellisuus ja kuljettajan työn moninaisuus aiheuttavat merkittäviä haasteita taidon arvioinnille ja ihmisten toiminnan mallintamiselle. Aiemmissa tutkimusprojekteissa on saavutettu lupaavia tuloksia molemmilla osa-alueilla todellisessa työkoneympäristössä. HOPE-projektissa tavoitteena on kehittää ihmisen toiminnan ja taidon arvioinnin teorioita, jotka huomioivat teollisuusympäristössä vallitsevat haasteet ja epävarmuustekijät. Teoriat testataan työkoneista ja työkonesimulaattorista kerätyllä mittausdatalla. Tutkimuksessa kehitettyjä teorioita ja menetelmiä hyödynnetään Tivit-SHOKin Data to Intelligencs (D2I) -tutkimusprojektissa. Vastuullinen johtaja Matti Vilkko. Rahoittaja: Suomen Akatemia ja kesto: 1.1.2013 - 31.12.2015.

Ihmisen varaosat

Ihmisen varaosat -hankkeessa kehitetään teknologioita ja menetelmiä, joiden avulla ihmisen omista soluista voidaan rakentaa varaosia vaurioituneiden kehon osien tilalle. Projektin toteuttaa Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteisyksikkö, BioMediTech ja se on ensimmäinen Tekesin suurten strategisten tutkimusavausten projekteista. Projektissa yhdistyvät eri tieteenalat biologiasta ja lääketieteestä teknisiin tieteisiin. TTY kehittää hankkeessa biomateriaalien, biokuvantamisen, biomittausten sekä mikrofluidistiikan menetelmiä. Projektin tavoitteena on kehittää ratkaisuja mm. luuvaurioiden hoitoon sekä solu- ja kudosmalleja. Hankkeessa kehitettävien solu- ja kudosmallien avulla pyritään ymmärtämään erityisesti perinnöllisten sairauksien mekanismeja sekä löytämään eläinvapaita ratkaisuja lääkekehitykseen ja -testaukseen. Vastuulliset johtajat TTY:llä: prof. Jari Hyttinen, prof. Minna Kellomäki, prof. Pasi Kallio, Prof. Jukka Lekkala sekä ohjelmapäällikkö Juho Väisänen, BioMediTech. Rahoittaja: Tekes ja kesto: 1.7.2011-31.12.2014.

ReUse - Prosessinhallinnan suunnitteluratkaisujen uudelleenkäyttö

ReUse:ssa kehitetään suunnittelutietämyksen ja konkreettisten ratkaisujen kokoamista ja hyödyntämistä teollisuuden tehdas- ja automaatiosuunnittelussa. Projekti toteutetaan kahtena rinnakkain etenevänä ja Tekesin rahoittamana projektina, joista toinen on tutkimushanke (ReUse-R) ja toinen yritysryhmähanke (ReUse-I). Tutkimusosapuolia projektissa ovat TTY, VTT ja Aalto-yliopisto sekä yritysosapuolia Metso Automation, Metso Paper ja Konecranes. Vastuullinen johtaja on professori Seppo Kuikka ja projektipäällikkö tutkija Timo Vepsäläinen. Rahoittaja: Tekes, yritykset sekä tutkimusosapuolet ja kesto 1.5.2011 – 31.12.2013.

Sähkötekniikka

Moderni matematiikka ja sähkömagneettinen mallintaminen

Tutkimushanke keskittyy erityisesti Riemannin geometriaan, joka mahdollistaa monipuolisemman tulkinnan paikka- ja aikaavaruudesta kuin Eukliidinen geometria. Vastaavasti sähkömagneettinen teoria, kuten monet
muutkin klassisen fysiikan alueet, voidaan tulkita geometriana. Tähän nojaten on mahdollista rakentaa geometriaan perustuvia malleja tekniikan tehtävien ratkaisemiseen. Hankkeessa sovelletaan Riemannin geometriaa uusien työkalujen kehittämiseen nykyaikaisen sähkötekniikan tarpeisiin. Tutkimushankkeen vastuullinen johtajana toimii prof. Lauri Kettunen. Hankkeen osapuolia ovat Tekes, ABB, Bosch Gmbh (Saksa), Cobham Technical Services (Englanti), CSC Oy, Kone Oyj, Nokia Oyj.

EVELINA – Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö

EVELINA -projekti on Tekesin rahoittama EVE-tutkimusohjelmaan kuuluva Hermian koordinoima projekti, johon kuuluu kaikkiaan 20 hankeosapuolta eri puolilta Suomea. Projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää sähköajoneuvoihin liittyvää tekniikka, palveluita, liiketoimintaa sekä vaikutuksia energiajärjestelmiin esim. älykkään latauksen ohjauksen näkökulmasta. Tutkimusprojektin vastuullisena johtajana toimii prof. Markku Renfors Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitokselta. Projektin toteutukseen osallistuu usean professorin tutkimusryhmiä Sähkötekniikan, Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan ja Tietotekniikan laitokselta. Sähkötekniikan laitoksen osuudesta lisätietoja antavat prof. Pertti Järventausta ja prof. Heikki Tuusa.

SESPRO - Solar Energy Systems

SESPRO on monivuotinen teollisuuden rahoittama tutkimusprojekti, jossa kehitetään aurinkokennovoimaloiden sähköverkkoon liittämistekniikkaa ja -periaatteita sekä voimaloiden toimintaan vaihtelevissa ympäristöolosuhteissa. Tutkimusprojektin vastuullisena johtajana toimii professori Teuvo Suntio. Tutkimushankkeen toteutukseen osallistuu kolmen professorin tutkimusryhmät Sähköenergiatekniikan sekä Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitoksilta.

SGEM – Smart Grids and Energy Market

SGEM on 5-vuotinen Energia- ja ympäristö SHOK:n Cleen Oy:n ensimmäinen tutkimusohjelma, jossa tavoitteena on kehittää älykkään sähköverkon toiminnallisuutta energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen sähkömarkkinan mahdollistamiseksi sekä entistä luotettavammaksi sähköjakelujärjestelmäksi, joka on keskeinen osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. SGEM-ohjelman tavoitteena on kehittää kansainvälisiä smart grid sovelluksia, joita voidaan demonstroida nykyisissä sähköverkoissa ja -markkinoilla hyödyntäen suomalaista T&K infrastruktuuria yhteistyössä johtavien smart grid- ja ICT-toimijoiden kanssa. Tekesin rahoittama tutkimusohjelma jatkuu vuoden 2014 loppuun. TTY:llä on merkittävä rooli koko ohjelman toteutuksessa. TTY:n budjetti vuonna 2012 on ollut lähes 2 M€. Tutkimusprojektin vastuullisena johtajana  toimii prof. Pertti Järventausta. Projektin toteutukseen osallistuu lähes 10 professorin tutkimusryhmät Sähkötekniikan, Teollisuustalouden, Rakennustekniikan ja Systeemitekniikan laitoksilta.

Teollisuustalous

COPROD – Kilpailukykyinen ja kustannustietoinen tuotekehitys

COPROD-projektin pyrkimyksenä on kehittää laskentatoimen ja taloudellisen ohjauksen välineitä tuotekehityksessä. Projektia motivoi ajankohtainen kysymys siitä, miten kustannus- ja kannattavuustieto voi tukea tuotekehityksen kilpailukykyä niin, että suomalaiset yritykset ja suomalainen insinöörityö edelleen menestyisi kansainvälisessä kilpailussa. Empiiristä tutkimustyötä tehdään kolmessa teollisuusyrityksessä tapauskohtaisin painotuksin sekä yli toimialarajojen ulottuvan haastattelukierroksen avulla. Projektin kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat Dundeen yliopisto sekä Hong Kong University of Science and Technology. Projektin rahoittajia ovat Tekes ja case-yritykset, Cargotec, Halton ja Sandvik. Projektin kestoaika on 1.7.2011 - 30.6.2014. Projektin vastuullinen johtaja on Petri Suomala, Lisätietoja: Teemu Laine, Krister Wihinen ja Tuomas Korhonen, Cost Management Centeristä.

FutIS – SBC: Future Industrial Services - Service Business Capabilities in Technology-based Firms

SBC-projekti tutkii teollisen palveluliiketoiminnan edellyttämiä kyvykkyyksiä erityisesti palveluliiketoimintaan suuntautumisen varhaisessa vaiheessa. Eri kyvykkyysalueiden tulevaisuussuuntautuneita toimintatapoja kokeillaan käytännössä valikoitujen teollisuusyritysten kanssa palveluliiketoiminnan uudistumisen vauhdittamiseksi. Tutkimus on osa Tekesin, yritysten ja tutkimuslaitosten rahoittamaa valtakunnallista FutIS-tutkimusohjelmaa, johon osallistuu 20 yritystä ja 10 tutkimusryhmää vuosina 2010–2015. Vastuullinen johtaja: prof. Miia Martinsuo. 

HPCFinance - High Performance Computing for Finance

Nelivuotinen HPCFinance-hanke tuottaa eurooppalaiselle rahoitussektorille suurteholaskennan avulla uusia, entistä realistisempia matemaattisia ja laskennallisia malleja ja menetelmiä rahoitusriskien hallintaan. Hankkeen johtajana ja koordinaattorina toimii prof. Juho Kanniainen. Euroopan unioni rahoittaa hanketta yli neljällä miljoonalla eurolla, hanke työllistää 14 tutkijaa ja hankkeeseen osallistuu 7 yliopistoa ja 8 yritystä.

INNOVADIS - Yrityksen arvonluonti disruptiivisia innovaatioita hyödyntämällä

Tavoitteena on tutkia ratkaisuja disruptiivisten innovaatioiden hyödyntämiseen huomioiden sekä yrityksen operatiivisten prosessien että osakkeenomistajien näkökulmat. Hankkeessa kehitetään disruptiivisten innovaatioiden hyödyntämiseen käytännön työkaluja ja innovaatiojohtamisen prosesseja. Vastuullinen johtaja Saku Mäkinen. Rahoittajana TEKES ja osallistuvat yritykset. Kesto 2011–2013.

Strategiaan liittyvä vuoropuhelu T&K:n suorituskyvyn johtamisessa

Projekti vastaa johdon ohjausjärjestelmien valinnan ja käytön haasteisiin T&K-ympäristöissä. Projektissa on mahdollisuus hyödyntää Cost Management Center -tutkimusryhmän pääsyä useisiin T&K-ympäristöihin eri toimialoilla. Tämän vuoksi projektissa päästään prosessuaaliseen ja aktiiviseen osallistumiseen perustuvaan analyysiin, minkä odotetaan lisäävän tutkimusalan käytännön relevanssia. Strategiatyön vuoropuhelu T&K:n sisäisen johtamistyön kanssa tehdään projektissa näkyväksi monella tasolla. Johdon ohjausjärjestelmä nähdään tässä laajemmin kuin yksittäisenä laskentamenetelmänä. Suomen Akatemian rahoittaman tutkijatohtorin projektin kestoaika on 1.9.2011 - 31.8.2014. Projektin vastuullinen johtaja on Teemu Laine Cost Management Centeristä.

Turmitta – Turvallisuuden liiketaloudellinen mittaaminen

Globaalissa liiketoimintaympäristössä turvallisuuden hallinnasta ja turvallisuustoimenpiteiden kannattavuudesta tarvitaan nykyistä tarkempaa tietoa. Turmitta-hankkeessa kehitetään menettelytapa ja mittaristo turvallisuustoimenpiteiden tuottaman lisäarvon määrittämiseen ja panostusten kannattavuuden arviointiin sekä turvallisuuden taloudellisen merkityksen osoittamiseen sidosryhmille. Turmitta-hankekokonaisuus muodostuu tutkimushankkeesta (VTT, TTY ja TTL) sekä rinnakkaisesta yritysryhmähankkeesta (Tamlink Oy koordinoi). Yritysryhmähankkeen yhteistyötahot ovat UPM Kymmene Oyj, Fortum Oyj, Neste Oil Oyj, Konecranes Oyj, Boliden Oy, Granite Partners Oy, 3T-Ratkaisut Oy, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, SK Protect Oy, Inspecta Oy ja Golder Associates Oy. Turmitta kuuluu Tekesin Turvallisuus 2007–2013 -ohjelmaan. Se on myös osa FITPIS-verkoston aloitetta suomalaiseksi strategiseksi tutkimuskokonaisuudeksi, joka tähtää turvallisuuden taloudelliseen mittaamiseen. TTY:n vastuullinen johtaja Jouni Kivistö-Rahnasto ja projektipäällikkö Sari Tappura, turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu -yksiköstä. Hankkeen rahoittaja Tekes. Kesto on 1.10.2011–30.12.2013.
 

UXUS - Käyttäjäkokemuksesta kilpailuetua koneenrakennus- ja metalliteollisuuteen

Tavoitteena on lisätä Suomen metalli- ja koneteollisuuden kyvykkyyttä ja kilpailukykyisyyttä kehittämällä ja käyttöönottamalla uusia, personoidun käyttäjä/asiakas-kokemuksen aikaansaavia muotoilun, suunnittelun ja yhteistyön menetelmiä. Vastuullinen johtaja on Marko Seppänen. TTY:n projekti osa FIMECC:n rahoittamaa samannimistä SHOK-tutkimusohjelmaa. Kesto 2010–2015. 

Tiedonhallinta ja logistiikka

ENACT - toiminnanohjausjärjestelmien kehitysverkostot

ERP Development Networks in Action on Suomen Akatemian rahoittama kolmevuotinen tutkimushanke, joka toteutetaan yhteistyössä Aalto yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Hankkeessa tutkitaan ERP-kehitysverkostoja alkaen asiakasorganisaatiosta, päätyen ytimen kehittäjiin. Tutkimuksen kohdetta tarkastellaan erilaisista näkökulmista, kuten ohjelmistojen kehittämisen, menetelmien ja tiedon jakamisen näkökulmasta. Projektin vastuullisena johtajana toimii professori Samuli Pekkola.

PYKÄLÄ II - kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla

Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa - hankkeen tavoitteena on edistää pyöräilyn ja kävelyn kulkumuoto-osuuksien kasvattamista suomalaisissa kaupungeissa sekä esittää konkreettisia tavoitteita potentiaalin hyödyntämiseksi. PYKÄLÄ II -projektissa on neljä eri osa-aluetta: kävelyalueiden kehittäminen osana kaupunkielämää, pyöräilyn potentiaalin kartoittaminen, kävelyn ja pyöräilyn seurannan parantaminen sekä parhaiden käytäntöjen selvittäminen talvihoidon ja pyöräilyn kustannusanalyysien suhteen. Projektin vastuullisena johtajana toimii professori Jorma Mäntynen. Lisätietoja projektipäällikkö Kalle Vaismaalta.

Innovatiiviset palvelutuotannon mittarit

Tämän TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan sekä teollisuustalouden laitosten ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteishankkeen lähtökohtana on palvelutuotannon kasvava kansantaloudellinen merkitys ja toisaalta havainto alueen mittaamisosaamisen heikosta tilasta. Hanke sisältää monia tutkimusaktiviteetteja, joista keskeisimpiä ovat kehittämispainotteiset case-tutkimukset (11 kpl). Innovatiivisia palvelutuotannon mittareita etsitään hankkeen case-/ongelmalähtöisen tutkimusotteen avulla: lähtökohtana ovat erittäin haasteelliset, todelliset kohdeorganisaatioiden mittausongelmat, joihin haetaan toteutuskelpoisia ratkaisuja kohdeorganisaation henkilöstöstä ja tutkijoista muodostettujen työryhmien avulla. Hankkeen tuloksena syntyy uusia mittareita ja mittaamisen käytäntöjä, joiden avulla suomalaiset yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot saavat paremman otteen eräästä keskeisestä toiminnan alueestaan. Projektin vastuullisena johtaja toimii professori Antti Lönnqvist. Hankkeen rahoittajina toimivat Tekes ja osallistuvat organisaatiot. Kesto on 2011–2013.

ICT - palveluinnovaatiot ja tuottavuus

Tuottavuuden kehittäminen on keskeinen haaste niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla – erityisesti nykyisessä hankalassa taloustilanteessa. Palveluiden tapauksessa tuottavuuden nostaminen on perinteisesti koettu ongelmalliseksi. Tässä Etlan koordinoimassa hankkeessa tarkastellaan tieto- ja viestintäteknologian (ICT) mahdollisuuksia palveluiden tuottavuuden kehittämisessä. TTY:n roolina on tarkastella aihealuetta erityisesti tietointensiivisten palveluiden tapauksessa. Käytännössä selvitämme, miten ICT:n avulla voidaan uudistaa tietotyön tekemisen käytäntöjä. TTY:n osalta projektin vastuullisena johtaja toimii professori Antti Lönnqvist. Hankkeen rahoittajina toimivat Tekes ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Kesto on 2011–2013.

New Ways of Working – uudet työnteon tavat

Tieto- ja palveluyhteiskuntakehityksen myötä yhä useampi suomalainen tekee tietotyöksi luonnehdittavaa työtä. Tietotyö eroaa monin tavoin perinteisestä tuotannollisesta työstä. Tietotyöläinen ei ole sidottu liukuhihnahengessä fyysiseen työpisteeseen ja työvuoroihin. Ajatteluun ja tiedon käsittelyyn keskittyvää työtä voidaan tehdä oikeastaan missä ja milloin vain. Puheella uusista työnteon tavoista kannustetaan yrityksiä ja yksitäisiä tietotyöläisiä kyseenalaistamaan totutut – tehottomat – työskentelytavat ja aktiivisesti etsimään uusia, fiksumpia työnteon tapoja. Uusilla työnteon tavoilla pyritään toisaalta parantamaan tuottavuutta mutta samanaikaisesti myös kehittämään työhyvinvointia. Tässä RYM OY:n SHOK-hankkeessa TTY:n rooli liittyy erityisesti tietotyön tuottavuuden tarkasteluun ja kehityshankkeiden vaikutusten mittaamiseen. TTY:n osalta projektin vastuullisena johtaja toimii professori Antti Lönnqvist. Hankkeen rahoittajina toimivat Tekes ja osallistuvat yritykset. Kesto on 2011–2013.

Tietotekniikka

Vuorovaikutus sosiaalisten mobiililaitteiden kanssa

CoSMo-projektissa tutkitaan mahdollisuuksia ja tarpeita proaktiivisille, "sosiaalisille mobiililaitteille" erilaisissa sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa. Sosiaaliset mobiililaitteet voivat esim. edesauttaa ja ehdottaa ihmisten välistä vuorovaikutusta tai automatisoida digitaalisen tiedon jakamista käyttäjiensä kesken. Aiheeseen liittyen toteutetaan pilvilaskentaan ja uudenlaisiin vuorovaikutustekniikoihin perustuvia prototyyppejä mobiililaitteille. Suomen Akatemian rahoittama projekti on kolmivuotinen, alkaen 1.1.2013, ja liittyy Tekesin SHOK -hankkeissa kerätyn tietopääoman edelleen kehittämiseen. Tutkimuksesta vastaa Professorit Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila ja Tommi Mikkonen Tietotekniikan laitokselta. Projektissa työskentelevät tutkijatohtori Thomas Olsson, Tutkijakoulutettava Niko Mäkitalo sekä Tutkijakoulutettava Pradtahana Jarusriboonchai.

Tuotantotekniikka

AC-Desk : Adaptive and Collaborative Desktop Factory

AC-Desk on Tekesin rahoittama rinnakaisprojekti, johon osallistuu viisi suomalaista yritystä sekä TTY:n tuotantotekniikan laitos. Projektin tavoitteena on varmistaa suomalaisten järjestelmä- ja laitetoimittajien johtava asema desktop-tuotantolaitteiden globaalissa läpimurrossa. Projekti keskittyy desktop-järjestelmien, niiden apulaitteiden ja avainteknologioiden kehittämiseen tavoitteena tuoda globaaleille tuotantolaitemarkkinoille kustannustehokkaita ja ekologisia laitteita. Perinteisen kokoonpanoteollisuuden, kuten elektroniikkateollisuus, rinnalla kehitetään valmistus- ja kokoonpanolaitteita lääke- ja biolääketieteen käyttöön sekä laboratorio- ja diagnostiikka-aloille. Projektipäällikkö Riku Heikkilä. Rahoitus: Tekes ja yritykset 1.1.2012-31.12.2013.

ASTUTE: Pro-active decision support for data-intensive environments

ASTUTE-projektin tavoitteena on referenssiarkkitehtuurin kehittäminen monimuotoisille käyttöliittymille, joiden tavoitteena on oleellisen tiedon esitys perustuen ennakointiin ja tilannetietoisuuteen. Tämä arkkitehtuuri tehostaa käyttäjän toimintaa optimoimalla käyttäjälle tarjottavia valintoja, säilyttäen silti käyttäjällä mahdollisuuden hallita tilannetta. Kehitettävä arkkitehtuurin toiminnallisuus varmennetaan useilla eri aloilla kuten ilmailuteollisuuden, valmistavan tuotannon, kiinteistöautomaation, autoteollisuuden, sekä hätätilanteiden hallinnan sovelluksissa. Projektin haasteena on soveltuvien sulautettujen järjestelmien kehittäminen, sekä multimodaalisen ja tilannekohtaisen tiedon tehokas käsittely. Projektin vastuullisena johtajana toimii professori Jose Martinez Lastra. Rahoitus: ARTEMIS-2010-1. (1.3.2011-28.2.2014).

Kestävän tuotannon oppimisympäristö - Kettu

Hankkeen tavoitteena on luoda oppimisympäristö, jonka avulla voidaan mallintaa koko pk-yritystoiminnan tuotantoketju tilauksesta toimitukseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ja Hämeen ammattikorkeakoulut sekä Tampereen ammattiopisto. Lisäksi hanke kohdistuu kyseisten oppilaitosten opiskelijoihin sekä yrityksiin, joihin opiskelijat työllistyvät. Oppimisympäristö tulee sisältämään valmistustekniikkaa, digitaalivalmistusta, kestävää kehitystä, toiminnanohjausta ja yritystoimintaa käsittelevää oppimateriaalia sekä simulointia. Projektipäällikkö Kirsi Andersson. Rahoitus: Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 1.7.2012 – 31.12.2014.

Somestra - Länsi-Suomen yritysten kehittäminen sosiaalisen median avulla

Projektin tavoitteena on luoda ja testata uusi, sosiaalista mediaa käyttävä malli ja toimintatapa strategiseen kehittämiseen yrityksissä ja yritysverkostoissa, sekä yritysten ja kehittäjätahojen väliseen yhteistyöhön. Malli mahdollistaa yritysten reaaliaikaisen kehittämisen, kehittämistyökalujen ja niihin liittyvän osaamisen levittämisen sekä uusien yritysten perustamisvaiheen palvelujen tarjoamisen sosiaalisen median ympäristössä. Kehittämistahojen keskinäinen yhteistyö lisääntyy ja kehittäminen ja koulutus tapahtuvat aiempaa enemmän yritysten tarpeisiin perustuen. Projektipäällikkö Heli Lampinen. Rahoitus: ESR1.12.2011 – 30.4.2014.

URB-Grade: Decision Support Tool for Retrofitting a District, Towards the District as a Service

URB-Grade projektissa suunnitellaan ja kehitetään tukijärjestelmä, jonka avulla kaupungin viranomaiset ja laitokset pystyvät valitsemaan oikeat toimet päivittää ympäristönsä entistä energiatehokkaammaksi, kustannustehokkaaksi, joka samalla myös lisäämään asukkaiden mukavuutta. On ajateltu, että järjestelmästä tulee tärkeä työkalu kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon. Projektin vastuullinen johtaja: professori Jose Martinez Lastra. Rahoitus: FP7-2012-NMP-ENV-ENERGY-ICT-EeB (1.11.2012 – 31.1.2016).