Tutkimukset - Tampereen teknillinen yliopisto

Julkiset tutkimusprojektit

Etusivu  |  Tutkimusalueet ja palvelut  |  Tutkimukset   |   Tutkimusryhmä   |   Blogi   |   Julkaisut  |  In English


     TTY - Rakenteiden elinkaaritekniikka, sähköposti: elinkaari"at"tut.fi, Twitter: @REN_TUT   

Tutkimusryhmä on viime vuosina ollut mukana seuraavissa julkisrahoitteisissa tutkimuksissa:


AVATER - Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (2015-2017)

TTY yhdessä THL:n ja Kuntaliiton kanssa toteuttivat selvityksen rakennusten kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä, käyttöä turvaavista toimenpiteistä ja tietoaukoista. Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) -hankkeen yhteenvetoraportissa esitetään suosituksia toimintatavoiksi ja tutkimustarpeiksi. Yhteenvetoraportti:

TTY:n vastuulla olleissa tutkimusosuuksissa kehitettiin toimintamalleja, jotka tähtäävät sekä uudisrakennus- että korjaushankkeiden onnistumiseen ja niistä hyötyy erityisesti kiinteistönomistajat. Rakennushankkeissa hyödynnettävien toimintamallien käyttöä tulisi edellyttää tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjoissa. Hankkeessa kehitettiin kosteudenhallinnan perehdytyskoulutusta rakennustyömaalle. Pilottikoulutukset järjestetään loppusyksyllä 2017. Koulutuspakettia esiteltiin mm. Rakennusfysiikka 2017 -seminaarissa Tampere-talolla 24.-26.10.2017.

AVATER hankkeessa päivitettiin myös terveen talon toteutuksen kriteerejä. Päivitetyt kriteerit julkaistiin raportissa ilmoitetusta poiketen vasta syksyllä 2017, pahoittelut viivästyksestä. Uusittua kriteeristöä esiteltiin Porvoon Sisäilmapajassa 16.11.2017. Tavoitteena on jatkaa kriteerien viimeistelyä ja julkaista ne Rakennustiedon ohjekortteina (aiemmat kortit korvaten).

Eräitä TTY:n osuuden ja koko hankeen keskeisimpiä johtopäätöksiä oli, että rakennusten kunnossapitoon ja ennakoivaan korjaamiseen tulisi panostaa enemmän. Rakennukset tulee tutkia aina kokonaisuutena. Jatkuvaan tiedonkeruuseen ennakoivaa kiinteistönpitoa varten tarvitaan selkeä ja helposti hyödynnettävä kansallinen toimintamalli.

Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Hankkeen ohjaamisesta vastasi Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Tulosten uutisointia muualla:

Sisäilmauutiset

THL

Yhteyshenkilö: Tero Marttila

paluu sivun alkuun


Talvirenkaat - Julkisivujen ja parvekkeiden korjaaminen talviolosuhteissa (2016-2017)

Julkisivujen korjaustarve lisääntyy jatkuvasti ja jo vuosia on tiedetty, että on lähes välttämätöntä jatkaa korjaushankkeita myös normaalin ruuhka-ajanjakson eli toukokuun ja lokakuun välisen ajan ulkopuolelle. Julkisivukorjausten ajoittuminen vain kesäkaudelle aiheuttaa urakoitsijoille huomattavaa resurssipulaa, joka johtaa työn laadun heikkenemiseen, aikataulujen viivästymiseen ja lisääntyviin kustannuksiin. Samalla kuitenkin talvikaudelle ei urakoitsijoille riitä töitä, mikä johtaa mm. lomautuksiin.

Talvirenkaat-tutkimuksen tavoitteena on laatia ohjeistus julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaamisen suunnittelua ja toteutusta varten. Tutkimuksen tuloksena syntyy aineisto, jossa esitellään yleisesti talviolosuhteiden haasteet sekä käytettävissä olevat tuotteet ja työtavat. Tämän lisäksi käydään yksityiskohtaisemmin läpi talvikorjaaminen eri julkisivumateriaalien tapauksessa.

Tutkimuksen rahoittavat, sen ohjausryhmän muodostavat ja tutkimukseen arvokasta kokemusperäistä tietoa antavat julkisivukorjauksia tekevät yritykset ja julkisivumateriaaleja valmistavat sekä markkinoivat yritykset Julkisivuyhdistys ry:n johdolla.

Yhteyshenkilö: Toni Pakkala

paluu sivun alkuun


HKPro3 - Valtion tukemien homekorjaushankkeiden arviointi, jatkotutkimus (2014-2015)

Tutkimushankkeen tavoitteena on arvioida valtion tuella (vuoden 2013 lisätalousarvio) vuonna 2013-2015 toteutettavien kuntien kiinteistöjen (koulut ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennukset) kosteus- ja homevauriokorjausten onnistuminen.

Ensisijaisena tavoitteena on selvittää avustusehtojen selvitys- ja laatuvaatimusten sekä erityisesti avustushakemuksiin liitettyjen asiantuntija-arvioiden merkitystä korjausten onnistumiseen ja rahoituksen tehokkaaseen kohdentamiseen. Toisena tavoitteena on luoda tutkimusaineisto ja tietokanta jotka mahdollistavat korjausten onnistumista selvittävän jatkotutkimuksen.

Tutkimuksen rahoittajia ovat Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Rakennustekniikan laitos.

Yhteyshenkilö: Petri Annila

paluu sivun alkuun


Energy efficiency, life-cycle costs and carbon footprint effects of added glazing and glazed space in Nordic climate (2014-2017)

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten lasitetut tilat ja jälkikäteen tehdyt lasitukset vaikuttavat 1960-1980-luvuilla rakennettujen asuinkerrostalojen energiankulutukseen, niiden hiilijalanjälkeen ja elinkaarikustannuksiin. Tarkasteluissa on kaksi tasoa: vaikutukset yksittäiseen asuntoon ja rakennukseen sekä koko rakennuskannan energiatehokkuuteen.

Tutkimuksen rahoittajia ovat TTY:n tohtoriohjelma sekä Rakennustekniikan laitos.

Yhteyshenkilö: Kimmo Hilliaho

paluu sivun alkuun


BEEP – Best Energy Efficient Construction and Training Practices (2013-2014)

Build Up Skills Finland on Intelligent Energy Europe -ohjelman kansallinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa rakennustyömaan ammattilaisten energiaosaamista rakentamisprosessin eri vaiheissa. Oikean tiedon, osaamisen ja laadukkaan toteutuksen avulla voidaan varmistaa, että rakennukseen suunniteltu energiatehokkuus toteutuu myös käytännössä. Rakennusten energiankulutuksen vähentäminen on tärkeässä roolissa toteutettaessa eurooppalaisia energiankäytön tehostamiseen tähtääviä sopimuksia.

BEEP-hanke on osa ohjelmaa, jossa laaditaan opetus- ja koulutusmateriaalia kaikille rakennushankkeissa mukana oleville tahoille työntekijöistä suunnittelijoihin. Koulutusmateriaalissa keskitytään rakenteiden ja rakennusten energiatehokkuuden ja rakennusfysikaalisen toiminnan kannalta keskeisiin parhaisiin käytäntöihin.

Hanke on EU-rahoitteinen.

Yhteyshenkilöt: Jukka Lahdensivu ja Olli Teriö

paluu sivun alkuun


ReUSE – Rakennuselementtien udelleenkäyttö (2013-2014)

Hankkeen tavoitteena on rakennus- ja purkujätteen määrän vähentäminen edistämällä rakennusosien uudelleenkäyttöä.  Kantavien rakennusosien (seinä- ja laattaelementtien, palkkien, pilarien ja ristikoiden) tarpeettoman murskaamisen, rouhimisen, sulattamisen ym. sijaan rakennusosia voidaan käyttää uudelleen rakentamisessa, joko samassa käyttötarkoituksessa tai alemman laatutason kohteessa (varastot, autosuojat, meluseinät tms.).
Hankkeen tavoitteena on tunnistaa rakennusosien uudelleenkäytön teknologiset ja yhteiskunnalliset esteet ja löytää näihin ratkaisuja uudelleenkäytön edistämiseksi.  Tätä varten hankkeessa tarkastellaan rakennuksen elinkaarta aina suunnittelusta purkamiseen saakka. Hankkeessa tarkastellaan uudelleenkäyttöä lisääviä uusia teknologioita, jotka voivat tukea käytettyjen rakennusosien hankinnassa, myynnissä ja markkinoinnissa nykyään toimivia yrityksiä ja joiden avulla voi syntyä myös uudenlaista liiketoimintaa. Tutkimus on yhteishanke VTT:n ja TTY:n Arkkitehtuurin laitoksen kanssa.

Hankkeen rahoittajana on Ympäristöministeriö, VTT, TTY ja Ekokem Oy.

Yhteyshenkilöt: Jukka Lahdensivu

paluu sivun alkuun


BeKo-INT (2013-2014)

Tutkimuksen tavoitteena on yksinkertaistaa aiemmassa BeKo-tutkimuksessa kehitettyä betonijulkisivujen ja parvekkeiden korjaustarvemallia siten, että yksinkertaisten lähtötietojen (rakennusvuosi, sijainti, pintatyyppi) avulla olisi mahdollista tarkastella ko. rakennetyypin tyypillistä vaurioitumista ja vaurioitumisen etenemistä internet-ympäristössä.

Toisena tavoitteena on tarkastella erilaisten korjausten aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja arvioida kohteen laajuustietojen perusteella korjausten aiheuttamaa hiilijalanjälkeä suhteessa korjauksen käyttöikään ja kustannuksiin.

Hankkeen rahoittajana on Ympäristöministeriö.

Yhteyshenkilöt: Arto Köliö ja Jukka Lahdensivu

paluu sivun alkuun


Betonijulkisivujen korroosiovaurioiden eteneminen ja mallinnus Suomen ilmastossa - Etenemä (2012-2015)

Tässä tutkimuksessa kehitetään betonirakenteiden käyttöikämalleja rakenteiden todellisissa olosuhteissa tapahtuvan vaurioitumisen ja jäljellä olevan käyttöiän arvioimiseen. Säälle alttiita betonijulkisivuja on Suomessa 60 milj. m², joiden kunnossapito on haasteellista sekä kustannusvaikutuksiltaan että koko rakennuskannan toimintakyvyn kannalta. Nykyinen Suomessa käytetty käyttöiän mitoitusmenetelmä ei ota huomioon koko vaurioitumisprosessia, jolloin laskennallinen käyttöikä on vaurioiden kehittymisvaiheen jälkeen epävarma. Koko käyttöikä voidaan perustellusti hyödyntää kehittämällä vaurioitumisen etenemisvaiheen sisältävä käyttöikämalli, joka ottaa luotettavasti huomioon ympäristön rasitustekijöiden vaikutuksen vaurioitumisnopeuteen.

Tutkimuksen rahoittajia ovat Rakennetun ympäristön tohtoriohjelma (RYM-to) ja TTY.

Yhteyshenkilöt: Arto Köliö ja Jukka Lahdensivu

paluu sivun alkuun


HKPro2 - Valtion tukemien homekorjaushankkeiden arviointi, jatkotutkimus (2012-2013)

Home- ja kosteusvauriokorjauksissa esiselvityksien sekä suunnittelun tasoon vaikuttamalla voidaan parantaa hankkeen onnistumisen todennäköisyyttä – mitkä tekijät ovat onnistumisen edellytyksenä ja kuinka ne sisällytetään valtion avustuksen hakumenettelyyn? Aiemmassa kosteus- ja homekorjausprosessin arviointihankkeessa (Kero P. diplomityö 2011 - HKPro1, osana hometalkoita) kävi ilmi, että monissa kuntien kiinteistöissä peruskorjaukset ovat usein epäonnistuneet. Valtion lisäbudjetilla 2012 aloitettavissa hankkeissa tuen saamiseksi edellytettiin kattavaa kuntotutkimusta ja siinä todetut ongelmat poistavia korjaussuunnitelmia sekä korjauksen laadunvarmistustoimenpiteitä. Hakemukset käytiin läpi erillisen arviointiryhmän avulla ja kunnille lähetettiin lisäselvityspyyntöjä, mutta tulevaisuudessa tavoitteena on itseohjautuva sekä johdonmukainen avustusmenettely. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää arviointimenettelyn vaikutusta korjaushankkeiden onnistumiseen. Hankkeen tarkoitus ei ole ainoastaan kohdentaa valtion avustusraha sellaisille hankkeille, jotka todennäköisimmin tulevat onnistumaan, vaan myös samalla parantaa kaikkien julkisten homekorjaushankkeiden onnistumisedellytyksiä. Molemmissa on kyse vääränlaisien korjauksien tai korjaustason, eli epäonnistuvien ja turhien korjaushankkeiden sekä verorahojen tuhlaamisen välttämisestä.

Tutkimuksen rahoittajia ovat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö ja TTY.

Yhteyshenkilöt: Tero Marttila ja Jommi Suonketo

paluu sivun alkuun


KORTY – Korjaustarpeen huomioonottava laskuri rakennusten energiansäästökorjauksiin internet-ympäristöön (2012-2013)

Tutkimuksen tavoitteena on saada aikaan yksinkertainen Internetissä toimiva olemassa olevan asuinrakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen liittyvä laskuri, joka ottaa huomioon myös rakennusten todellisia korjaustarpeita. Laskuri toteutetaan ensisijaisesti aiemmissa tutkimuksissa tuotettuun tietoon perustuen. Laskuri määrittää myös rakennuksen lämmitysenergiankäytön kasvihuonekaasupäästöt ja säästötoimenpiteiden vaikutuksen päästöihin. Myös muut mahdolliset ympäristövaikutukset mainitaan, mutta niistä ei tehdä laskelmia. Oleellisena tavoitteena on, että laskurin käyttäjä kokee, että laskelmat ja ohjeet koskevat hänen omaa taloa. Keskeisenä tarkoituksena on myös saada asuntojen omistajat kiinnostumaan energiansäästöstä ja kertoa keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa.

Hankkeen rahoittajia ovat Ympäristöministeriö ja TTY.

Yhteyshenkilöt: Juhani Heljo ja Jukka Lahdensivu

paluu sivun alkuun


ENTELKOR – Energiatehokas lähiökorjaaminen (2009-2012)

TTY:n Arkkitehtuurin laitoksen hallinnoimassa Energiatehokas lähiökorjaaminen -hankkeessa kunnianhimoisena tavoitteena oli kehittää innovatiivisia ratkaisuja suomalaisten lähiöiden energiatehokkaaseen korjaamiseen.

Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmän osuudessa tarkasteltiin lähiöiden korjaustarpeita yleisesti, lähiökerrostalojen kokonaisenergiankulutusta sekä erilaisten korjaus- ja säätötoimien vaikutusta kokonaisenergiankulutukseen. Näiden lisäksi tarkasteltiin ulkoseinän lisäeristämisen vaikutuksia rakennusakustiikkaan sekä laadittiin ohjeistusta lähiökerrostalon osittaisen purkamisen tekniseen suunnitteluun.

Entelkor-tutkimus oli osa Ympäristöministeriön lähiöohjelmaa ja on ollut kokonaisuudessaan Ympäristöministeriön rahoittama tutkimus. Tutkimuksen hallinnoinnista on vastannut ARA.

Yhteyshenkilö: Jukka Lahdensivu

paluu sivun alkuun


Future Envelope Assemblies and HVAC Solutions FRAME (2009-2012)

FRAME-hanke oli laaja-alainen kokonaisuus, jossa tuotettiin perustietoa ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksista vaipparakenteiden rakennusfysikaaliseen toimintaan. Tutkimus kuului siten Rakennusfysiikan tutkimusalueeseen. 

Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkijoiden toimesta hankkeessa tarkasteltiin nykyisten betonirakenteiden säilyvyysvaatimusten riittävyyttä tulevaisuuden ilmastossa. Tulevaisuuden ilmastoskenaariot perustuivat Ilmatieteen laitoksen tätä tutkimusta varten laatimiin testivuosiin nykyisessä ja tulevaisuuden ilmastossa.

Elinkaaritekniikan tutkijoilla oli keskeinen osa myös matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden suunnittelu- ja toteutusohjeiden laadinnassa.

FRAME-hanke toteutettiin Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksen Rakennusfysiikan, Rakenteiden elinkaaritekniikan, Teknillisen korkeakoulun Energiatekniikan laitoksen/ LVI‐tekniikan, Ilmatieteen laitoksen ja Mittaviiva Oy:n yhteistyöprojektina.

Yhteyshenkilöt elinkaaritekniikan tutkimusosuudessa: Jukka Lahdensivu ja Jommi Suonketo

paluu sivun alkuun


HKPro – Kosteus- ja homevauriokorjausprosessin arviointi kuntien kiinteistöissä (2010-2012)

Tutkimushankkeessa arvioidaan kunnissa käytössä olevia kosteus- ja homekorjausten toimintamalleja sekä pyritään löytämään syitä korjausten epäonnistumiseen ja pohditaan niihin ratkaisukeinoja. Tutkimuksessa seurataan viittä käynnissä olevaa korjaushanketta. Tarkasteltavana on seurantakohteiden homeongelman koko ratkaisuprosessi, johon kuuluvat ongelmien havaitseminen, kuntotutkimukset, kohteiden priorisointi, korjaussuunnittelu ja -työ, tiedottaminen, korjaustyön valvonta sekä jälkiseuranta. Kartoitus- ja arviointivaiheen jälkeen tutkimushanketta jatketaan seuranta- ja analyysivaiheella. Lisäksi osallistutaan kuntien toimijoille ja suunnittelijoille laadittavan koulutuspaketin tekoon.

Yhteyshenkilöt: Paavo Kero ja Jommi Suonketo

paluu sivun alkuun


Enersis – Energiatehokas ja kosteusvarma korjauskonsepti (2010-2013)

Tässä Rakennusfysiikan tutkimusryhmän vetämässä projektissa Elinkaaritekniikan tutkijat keskittyvät nykyisessä rakennuskannassa yleisesti käytettyjen rakenteiden vaurioitumisen riskien määrittelyyn, erilaisten vaurioiden tunnistamistapoihin, vaurioitumisriskien luokitteluun sekä erilaisten korjausmahdollisuuksien ja -tapojen ideointiin sekä valintaperusteisiin. TTY:n lisäksi tutkimuksessa ovat osapuolina Aalto-yliopisto ja VTT.

Yhteyshenkilöt: Paavo Kero ja Jommi Suonketo

paluu sivun alkuun


SUSREF - Sustainable Refurbishment of Building Facades and External Walls (2009-2011)

SUSREF-hankkeen tavoitteena oli kehittää kestäviä julkisivujen korjausmenetelmiä ja varmistaa näiden toimivuus erilaisissa ilmasto-olosuhteissa. Susref-hanke oli 11 osapuolen yhteistyöprojekti, jossa TTY toimi alihankkijana suorittaen tutkittujen korjausmenetelmien täydenmittakaavan rakennusfysikaalisia mittauksia.

Tutkimuksen yhteydessä Rakennustekniikan laitoksen laboratoriotiloihin rakennettiin uusi säärasituslaite, jolla on vanhaan laitteeseen nähden paremmat tekniset valmiudet vaativien rakennusfysikaalisten mittausten suorittamiseen täydenmittakaavan rakennuselementeillä.

Yhteyshenkilöt: Petri Annila ja Jommi Suonketo

paluu sivun alkuun


BEKO – Betonijulkisivujen ja -parvekkeiden korjausstrategiat (2006-2010)

Betonirakenteiden korjausstrategiat -hankkeen tavoitteena oli lisätä kiinteistönomistajien tietämystä betonijulkisivurakenteiden toiminnasta, vaurioitumisesta ja korjausmahdollisuuksista. Tutkimus perustuu laajaan olemassa olevien betonielementtirakennusten kuntotutkimuksista (yhteensä 947 rakennusta) koottuun ainutlaatuiseen aineistoon ja siitä tehtyihin analyyseihin. Tärkeimpänä kehityskohteena oli vaurioitumisen ennakointisovelluksen kehittäminen, mikä on mahdollistanut mm. suomalaisen betonielementtirakennuskannan teknisen korjaustarpeen arvioinnin

Tutkimus mahdollistaa ennakoivaan kiinteistönpitoon siirtymisen, jolloin betonijulkisivujen ja -parvekkeiden korjauksiin on mahdollista varautua riittävästi sekä teknisesti että taloudellisesti ja tarvittavat korjaukset voidaan ajoittaa olemassa olevan rakenteen käyttöiän kannalta optimaalisesti. Toiminnan tavoitteena on vähentää ns. raskaiden, rakennusten ulkonäköä muuttavien korjausten määrää, joka samalla vähentää myös vaurioituneiden rakenteiden purkamistarvetta ja näin myös syntyvän purkujätteen määrää. Ennakoivalla kiinteistönpidolla on mahdollista jatkaa nykyisten rakenteiden käyttöikää, edistää hyvää ja terveellistä asuinympäristöä, vähentää purkujätteiden syntyä sekä välttää rakenteiden vaurioitumisesta aiheutuvia kantavuus- ja turvallisuusriskejä.

Tutkimuksen rahoituksesta vastasivat Ympäristöministeriö sekä suurimpien kaupunkien vuokrataloyhtiöt.

Yhteyshenkilöt: Jukka Lahdensivu ja Arto Köliö

paluu sivun alkuun


Olemassa olevien julkisivupintojen kestävyys muuttuvassa ilmastossa - esiselvitys (2009-2010)

Ilmastonmuutoksen torjumista on eri medioissa tuotu esiin sekä poliitikkojen että ilmastotutkijoiden toimesta jo pitkään. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi valtiot ovat sopineet varsin haasteellisia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita. Tämän seurauksena mm. Suomen rakentamismääräyksiä kiristettiin rakennusten lämmöneristysten osalta noin 30 % vuoden 2010 alusta.

Eri ilmastoennusteiden mukaan Suomen ilmasto tulee joka tapauksessa muuttumaan lämpimämpään ja sateisempaan suuntaan seuraavien vuosikymmenten aikana riippumatta uudisrakentamisen energianvähennystoimista. Nykyisen monien vuosikymmenten aikana rakennetun rakennuskannan julkisivuissa on käytetty monia erilaisia materiaaleja, joiden kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa ei tarkkaan tunneta. Tämän lisäksi monien käytössä olevien rakenteiden lämpö- ja kosteustekninen toiminta on jo nykyisessä ilmastossa varsin vaurioherkkää.

Tässä esiselvityksessä arvioitiin nykyisten julkisivutyyppien kestävyyttä, vaurioitumismekanismien ja vaurioitumisnopeuden muutoksia sekä korjaus- ja suojausmahdollisuuksia muuttuvassa ilmastossa. Esiselvitys perustuu tutkijoiden kokemuksiin julkisivujen vaurioitumisesta ja korjaamisesta sekä TTY:n Rakennustekniikan laitoksella aiemmin tehtyihin julkisivujen vaurioitumiseen ja korjausmahdollisuuksiin liittyviin tutkimuksiin.

Esiselvitys on tehty Ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Yhteyshenkilö: Jukka Lahdensivu

paluu sivun alkuun


BES 2010 - Betonivalmisosarakenteiden suunnitteluohjeistuksen uusinta eurooppalaisten standardien mukaiseksi. (2009-2010)

Projektissa uusittiin ja modernisoitiin Betonikeskus ry:n betonielementtirakentamisen suunnitteluohjeisto pohjautumaan Eurokoodeihin, eurooppalaisiin betonielementtien tuotestandardeihin sekä muuhun uuteen alan aineistoon. Ohjeisto laadittiin sähköisesti internetin kautta käytettäväksi lähtien siitä, että suunnittelu hyödyntää uusinta tietomallipohjaista suunnittelua ja ohjelmia.

Elinkaaritekniikan tutkimusryhmän osuutena tässä hakkeessa oli laatia ajantasaiset suunnitteluohjeet ulkoseinäelementtien lämpö- ja kosteustekniseen suunnitteluun. Ohjeistuksessa tuli ottaa huomioon myös matalaenergia- ja passiivirakentaminen. Hankkeen rahoituksesta vastasivat TEKES ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry.

Yhteyshenkilö: Jukka Lahdensivu

paluu sivun alkuun


MAC2006 - Modern Architecture Conservation – Research and Training Project (2005-2006)

Vanhojen, historiallisia arvoja omaavien rakennusten säilyttämistä ja kunnossapitoa pidetään nykyisin varsin yleisesti itsestään selvyytenä. Modernien rakennusten kohdalla näin ei ole, vaan niitä on useinkin haluttu jopa muuttaa toisen näköisiksi. 1960-70-luvuilla rakennetut betonielementtikerrostalot ja niiden muodostamat lähiöt ovat kuitenkin oleellinen osa Eurooppalaista kulttuurihistoriaa.

Tässä tutkimuksessa laadittiin ohjeistus betonirakenteiden kunnon tutkimiseen ja erilaisten rakennuksen alkuperäisen ulkonäön säilyttävien korjausmenetelmien valintaan sekä arvioitiin ulkonäön säilyttävien korjausten soveltuvuutta erilaisten betonipintojen korjaamisessa ja restauroinnissa. Hankkeen toisen osan muodosti kansainvälinen modernin arkkitehtuurin konservoinnin koulutus, joka toteutettiin yhteistyössä Chalmersin teknillisen yliopiston ICCROMin, Museoviraston ja Alvar Aaltosäätiön kanssa. Hankkeen rahoitus tuli European Commission Culture 2000 –hankkeesta.

Yhteyshenkilö: Jukka Lahdensivu

paluu sivun alkuun


JUKO - Julkisivukorjausten tuotteistus (2002-2007)

Hankkeen tavoitteena oli parantaa korjaushankkeen onnistumisen edellytyksiä tarjoamalla korjaushankkeen eri osapuolille asiaan liittyviä ohjeita sekä toimintamalleja hyödynnettäviksi korjaushankkeen eri vaiheissa.

Tutkimuksen tuloksena syntyi kaksiosainen tietoaineisto, joista ensimmäisessä esitellään tyypillisen julkisivukorjaushankkeen läpivieminen asunto-osakeyhtiön näkökulmasta. Toisessa osassa esitellään eri korjaustavat ja niiden soveltuvuus eri vauriotilanteisiin, rakenteisiin ja olosuhteisiin. Yleisimmistä korjaustavoista on laadittu lisäksi tarkempia suunnitteluohjeita lähinnä korjaussuunnittelijoiden käyttöön. Kolmantena osa-alueena kehitettiin myytäväksi tuotteeksi JUKO-Elinkaarilaskentaohjelma julkisivukorjausten investointilaskennan apuvälineeksi. Syntynyt tietoaineisto on julkaistu Julkisivuyhdistyksen kotisivulla, josta aineiston eri osiot on ladattavissa pdf-tiedostoina. Tietoaineisto on varsin kattava ja laaja. Aineisto on jaettu 43 pdf-tiedostoon, jotka sisältävät yhteensä noin 1000 sivua materiaalia julkisivukorjauksista.

Tämän lisäksi vuonna 2009 kirjoitettiin erillinen JUKO – Julkisivujen korjausopas, johon on koottu em. aineiston oleellisimmat osat. Kirja on laadittu asunto-osakeyhtiön näkökulmasta, eli siinä on kuvattu julkisivun korjaushankkeen läpivienti asunto-osakeyhtiössä.

JUKO-tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston Rakennetekniikan laitoksen ja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan Kiinteistöliiketoiminta –tutkimusryhmän välillä.

Rahoittajina olivat Julkisivuyhdistys ja rakennusmateriaaliteollisuus.

Yhteyshenkilö: Jukka Lahdensivu

paluu sivun alkuun


Päivittäjä: Toni Pakkala, 02.01.2018 10:48.
Sisällöstä vastaa: Köliö Arto
Asiasanat: tiede ja tutkimus