Blogi - Tampereen teknillinen yliopisto

Blogi

Etusivu  |  Tutkimusalueet ja palvelut  |  Tutkimukset   |   Tutkimusryhmä   |   Blogi   |   Julkaisut  |  In English


     TTY - Rakenteiden elinkaaritekniikka, sähköposti: elinkaari"at"tut.fi, Twitter: @REN_TUT   

2016 | 2015 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010

27.10.-16 Pakkala - Talvirenkaat - talvikorjaamisesta lisäaikaa vuosikelloon
01.06.-15 Hilliaho - Uusia tapoja julkisivujen suojaamiseen ja energiansäästöön selvitetään yhdessä ruotsalaisten kanssa
29.04.-15 Pakkala - Julkisivuyhdistyksen jäsenmatka Wieniin 23.-26.4.2015
18.02.-15 Pakkala - Kandidaatintöiden tekijät mukaan huippututkimukseen
29.10.-13 Köliö - Ruotsalaista energiakorjaamista
11.4.-13 Lahdensivu - Rantarakentaminen Suomessa
2.4.-13 Lahdensivu - Elinkaaritekniikan nettisivujen uudistus
21.2.-13 Köliö - Rakenteiden elinkaaritekniikan blogi


Talvirenkaat - talvikorjaamisesta lisäaikaa vuosikelloon

27.10.2016, Toni Pakkala

Julkisivujen korjaustarve lisääntyy jatkuvasti ja jo vuosia on tiedetty, että on lähes välttämätöntä jatkaa korjaushankkeita myös normaalin ruuhka-ajanjakson eli toukokuun ja lokakuun välisen ajan ulkopuolelle. Julkisivukorjausten ajoittuminen vain kesäkaudelle aiheuttaa urakoitsijoille huomattavaa resurssipulaa, joka johtaa työn laadun heikkenemiseen, aikataulujen viivästymiseen ja lisääntyviin kustannuksiin. Samalla kuitenkin talvikaudelle ei urakoitsijoille riitä töitä, mikä johtaa mm. lomautuksiin.

Syitä talvitoteutusten vähäisyyteen selvitettiin alustavasti jo vuonna 2008 Julkisivuyhdistys ry:n ja Oka Oy:n teettämässä diplomityössä. Diplomityön tekijä Ossi-Mikko Niemelä löysi, pääasiassa haastattelujen avulla, syiksi mm. seuraavat asiat:

  • Urakoitsijat eivät ole kyenneet vakuuttamaan isännöitsijöitä, konsultteja ja suunnittelijoita, että talviolosuhteissa voidaan saavuttaa laatuvaatimukset.
  • Rakennuttajilla ei ole yleisesti tarvittavaa tietoa talvikorjauksesta eikä varsinkaan kustannuksista kesätoteutukseen verrattuna.
  • Tilaajat eivät ole urakoitsijoiden mukaan valmiita maksamaan talviolosuhteiden lisäkustannuksia eivätkä kaikki kohteet ja korjaustavat ole toteutettavissa kustannustehokkaasti talvikaudella.
  • Taloyhtiöiden vuosisyklin vuoksi hankesuunnitelmavaiheen päätökset tehdään syksyllä, jolloin urakkatarjouspyynnöt urakoitsijoille saapuvat vuoden vaihteen tienoilla.
  • Raha ohjaa tilaajaa, jolloin tarjouskilpailussa ei pärjää talvikorjausvaihtoehto.
  • Yleinen asenne työtekijäpuolella, jonka mukaan halutaan työskennellä pitkiä päiviä hyvällä säällä kesäaikana.
  • Talviajan lomautukset töiden puutteen vuoksi.
  • Kokemuksen puute.

 

Talvikorjaamisen hyödyiksi sen sijaan nähtiin mm.:

  • Tasaa urakoitsijoiden resurssipulaa.
  • Korjauksen aikainen suojaus ei aiheuta kesäkorjaamista vastaavaa haittaa esim. sisälämpötilan nousun ja pölyävien toimenpiteiden (asukkaat eivät tuuleta yhtä usein) osalta.
  • Auringonvalon vähyys haittaa enemmän kesällä.
  • Parvekkeiden käyttöaste talvella vähäisempi.
  • Tasaa työntekijöiden rasitusta, koska ei tarvitse työskennellä pitkää päivää tiettyyn aikaan vuodesta.
  • Voidaan taata työntekijöille vuoden läpi tasaiset ansiot.

 

Ratkaisuksi talvikorjaamisen yleisen tiedonpuutteen ja asenteen muuttamiseksi todettiin tarve talvikorjausohjeelle ja laadunvarmistusjärjestelmälle sekä tiedon tehokas välittäminen alan osaajille.

Pitkään haudottu ja kaivattu tutkimus sai viimein lähtölaukauksensa, kun 26.10.2016 pidettiin Rakennusteollisuuden tiloissa aloituskokous, jossa lyötiin lukkoon hankkeen aikataulut sekä sovittiin tarkemmin tutkimuksen toteuttamisesta. Talvirenkaat-tutkimuksen tavoitteena on laatia ohjeistus julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaamisen suunnittelua ja toteutusta varten. Tutkimuksen tuloksena syntyy aineisto, jossa esitellään yleisesti talviolosuhteiden haasteet sekä käytettävissä olevat tuotteet ja työtavat. Tämän lisäksi käydään yksityiskohtaisemmin läpi talvikorjaaminen eri julkisivumateriaalien tapauksessa.

Aineiston asiasisältö kootaan olemassa olevan kirjallisuuden, kirjoittajien kokemuksen sekä tutkimuksessa mukana olevien osapuolien toimittaman materiaalin pohjalta. Aineistoon pyritään sisällyttämään mahdollisimman paljon asiaa havainnollistavia valokuvia ja piirroksia. Aineistossa ei tarkastella yleisiä korjausmenetelmiä muuten kuin ehdottomasti tarpeellisilta osin, vaan niiden osalta viitataan olemassa olevaan JUKO-ohjeistokansioon.

Tutkimukseen on lupautunut mukaan rahoittajaksi sekä ohjausryhmään 19 alan yritystä ja yhdistystä. Ohjausryhmän vetäjänä toimii Julkisivuyhdistys ry, jonka sivuilla lopullinen tutkimus myös tullaan alustavan ajatuksen mukaan julkaisemaan.

Tutkimuksen toteutuksesta vastaa Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmästä Toni Pakkala ja Arto Köliö ryhmän vetäjä Jukka Lahdensivun valvovan silmän alla. Lisätietoja saa sähköpostilla yllekirjoittaneelta (toni.pakkala ät tut.fi).

paluu sivun alkuun
   


Uusia tapoja julkisivujen suojaamiseen ja energiansäästöön selvitetään yhdessä ruotsalaisten kanssa

1.6.2015, Kimmo Hilliaho

Pohjoismainen yhteistyö lasitusten energiansäästö- ja sisäilmastovaikutusten selvittämisessä käynnistyi viime vuonna Jukka Lahdensivun tavattua tutkimusryhmään kuuluvan Birgitta Nordqvistin Prahassa pidetyssä ”Central Europe towards Sustainable Building (CBSB13)” konferenssissa 26.-28.6.2013. Ensin yhteistyö oli lähinnä sähköpostin avulla käytyä kokemusten vaihtoa, mutta hyvin pian päädyttiin syventämään yhteistyötä tutkijavaihdon merkeissä. Tästä johtuen on toteutettu kaksi kahden kuukauden tutkijavierailua, joista ensimmäinen ajoittui kesä-heinäkuulle 2014 ja toinen on parasta aikaa käynnissä. Yhteistyön tarkoituksena on ollut tehdä tutkimusyhteistyötä Lundin yliopistolla meneillään olevassa tutkimusprojektissa, jossa kehitellään uusia tapoja vanhojen suojeltujen rakennusten julkisivujen suojaamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Yhteistyön tuloksena on syntymässä yhteisartikkeli, jossa TTY:n elinkaaritekniikan tutkimusryhmällä on ollut vastuualueena IDA-ICE mallinnukset. Tässä tekstissä käyn läpi kohderakennusta ja seuraavassa tarkemmin artikkeliyhteistyötä.

Tutkittava rakennus on 1930-luvulla rakennettu sairaalarakennus Malmön Segeparkissa. Se kuuluu isompaan Malmön kaupungin omistamaan sairaalarakennusten kompleksiin, joista osa on muutettu joitakin vuosia sitten opiskelija-asuntoloiksi (http://malmo.se/segepark). Muutostyön yhteydessä on tehty koerakentamista, jonka tarkoituksena on ollut tutkia ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja vanhojen rakennusten suojelemiseen. Tästä yhtenä osoituksena on kuvassa 1 oleva neljä huoneistoa sisältävä rakennus, jonka suojeltu julkisivu on peitetty lisälasituksella. Lasitusjärjestelmän pystyosat on toteutettu yksilasisina ja kattolasit kaksilasisina. Tuloilma välitilaan tulee joko lasijulkisivun ja perustusten välissä olevasta n. 1 cm:n raosta ja mahdollisesti myös maaputkiston (kuva 2) kautta. Lasitus ulottuu rakennuksen kolmelle julkisivulle. Välitilan syvyys on noin 800mm.

Kuva 1: Näkymä tutkittavan rakennuksen etelä- ja länsijulkisivusta. Rakennuksen länsi-, etelä- ja itäjulkisivut ovat suojattu uudella julkisivulla. Rakennuksen tuloilma otetaan eteläjulkisivun yläosasta, kun välitilan lämpötila on < 20 oC. Muussa tapauksessa se tulee tilan ulkopuolelta. Tästä se menee lämmön talteenottolaitteen kautta rakennukseen. Rakennuksessa on tulo- ja poistoilmanvaihto 82 % vuosihyötysuhteella. Järjestelmää ohjaa Schneider Electric:n älysähköjärjestelmä, joka mittaa ja tallentaa lämpötilatietoja hyvin yksityiskohtaisesti rakennuksessa.

Rakennuksessa on keskitetty tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenottolaitteella ja järjestelmää ohjaa Schneider Electric:n älysähköjärjestelmä. Järjestelmällä on mahdollisuus ottaa tuloilmaa joko suoraan ulkoa tai lasijulkisivun sisältä. Myös lämmön talteenottolaitteen käytölle on mahdollisuus asettaa lämpötilarajoja. Nykyisellään tuloilma tulee lämmön talteenottolaitteelle välitilasta, jos lämpötila tilan sisällä on alle 20 °C ja lämmön talteenottolaite sammuu, kun tuloilman lämpötila on yli 19,5 °C. Älysähköjärjestelmä mittaroi lämpötiloja useasta pisteestä lasijulkisivun sisältö sekä ilmanvaihtojärjestelmän sisältä ja säätää järjestelmää käyttäjän asettamien raja-arvojen mukaan. Mittausten aikaväli on yksi minuutti ja jokaisen mittauksen yhteydessä tiedot myös tallennetaan. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa mittausjärjestelmä on kalibroitu ja tällä hetkellä kalibroidaan IDA-ICE simulointimallia.

Kuva 2: Näkymä n. 800 mm leveästä välitilasta. Maasta nousevat tuloilmaventtiilit mahdollistavat tuloilman esilämmityksen maaputkiston kautta tulevan tuloilman avulla (hyödynnetään kesällä viilennykseen ja talvella lämmitykseen). Ylhäällä olevaa putkistoa käytetään ilman kierrättämiseen välitilan sisällä (itäpuolella auringon säteilyn vaikutuksesta lämmennyt ilma voidaan siirtää eteläpuolelle, josta se otetaan huoneistoon sisälle).

Tutkimuksessa tuotetaan yksityiskohtaista tietoa lasitusten vaikutuksesta rakennuksen ja sen ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan. Tämä auttaa älysähköjärjestelmän toimittajaa kehittämään älysähköjärjestelmää eteenpäin ja Lundin yliopiston tutkijoita mittausmenetelmien ja yksinkertaistettujen simulointiohjelmien kehittämisessä. Tutkimus lisää myös ymmärrystä uudentyyppisten lasitusratkaisujen hyödynnettävyydestä korjausrakentamisessa. Kokonaisuutena yhteistyö on ollut hyvin hedelmällistä ja syventänyt aihepiiriin liittyvää osaamista sekä Suomessa että Ruotsissa. Tarkempaa tietoa tutkimuksesta julkaistaan seuraavassa/seuraavissa blogikirjoituksissa.

paluu sivun alkuun
   


Julkisivuyhdistyksen jäsenmatka Wieniin 23.-26.4.2015

29.4.2015, Toni Pakkala

Julkisivuyhdistys on kotisivujensa mukaisesti: ”… vuonna 1995 perustettu aatteellinen yhdistys, jonka tavoitteena on edistää ja kehittää julkisivujen esteettistä ja teknistä rakentamistapaa. Yhdistys pyrkii myös edistämään selkeiden määräysten ja ohjeiden aikaansaamista sekä käyttökelpoisten rakenneratkaisujen kehittämistä julkisivurakentamiseen”. Koko yhdistyksen 20-vuotisen olemassaolon ajan on TTY:n Rakenteiden elinkaaritekniikan (aiemmin Korjausrakentamisen) tutkimusryhmä ollut vahvasti yhdistyksen toiminnassa mukana. Samaisesta tutkimusryhmästä on löytynyt myös lähes puolet ajasta yhdistyksen puheenjohtaja eli vuoroillaan Matti Pentti ja Jussi Mattila. Tällä hetkellä yhdistyksen hallituksessa toimivat allekirjoittanut sekä ryhmän vetäjä Jukka Lahdensivu Rambollin edustajana.

Julkisivuyhdistyksen 20 v juhlavuoden kunniaksi järjestettiin huhtikuun lopulla pidennetyn viikonlopun kestänyt reissu Wieniin. Matkaan lähti 21 yhdistyksen jäsenyritysten edustajaa, joiden joukossa TTY:ltä allekirjoittanut ja Petri Annila. Wienissä mm. tutustuttiin uuteen yliopistokampukseen, tavattiin paikallinen, tosin vain tuulettuviin julkisivuihin keskittyvä yhdistys, vierailtiin Hilti Eurofoxin tehtaalla, tutustuttiin keskustan arkkitehtonisiin nähtävyyksiin sekä tietysti tuttuihin ja tuntemattomiin jäsenyritysten edustajiin ruuan sekä paikallisten viinien ja oluiden parissa. Saattoipa väliin muutama ei niin paikallinen drinkkikin eksyä.

Wien tuntui olevan täynnä eri yliopistojen rakennuksia, ja vanhin yliopisto onkin perustettu kunnioitettavasti jo vuonna 1365. Tutustuimme kuitenkin yliopistojen kampusalueista kaikkein uusimpaan eli Kauppa- ja taloustieteiden yliopiston kampukseen (Wirtschaftsuniversität) ja oppaaksi oli saatu osan kampusalueen rakennuksista suunnitelleita arkkitehteja. Kampuksen viisi rakennusta olivat toinen toistaan mielikuvituksellisempia ja kaiken kruunasi kirjastorakennus, jossa 90 asteen kulmia ei silmiin osunut sen paremmin sisä- kuin ulkopuolelta. TTY:n syksyllä aukeava kampusareena jäi kieltämättä näyttävyydessä hieman kyseisten luomusten varjoon.

Itävallan julkisivuyhdistysten toiminnan pohjat ovat Julkisivuyhdistykseen verrattuna melkoisen erilaiset, sillä eri julkisivurakenteiden parissa työskenteleville yrityksille on omat yhdistyksensä ja ne taistelevat, joskus verisestikin, keskenään omiensa puolesta. Tapaamamme tuulettuvien julkisivujen etuja ajava yhdistys oli yhdistyksistä uusin ja se oli yrittänyt saada ääntänsä kuuluviin viime vuonna mainostamalla huomattavasti suuremmalla summalla kuin mikä on Julkisivuyhdistyksen vuosibudjetti. Kaikkia julkisivutoimijoita edustava Suomen yhdistys aiheutti heissä alkuun hämmästystä, ehkäpä myös jonkinasteista kateutta varsinkin, kun näkivät, kuinka hyvin toistensa kovimmat kilpailijat tulivat illanvietossa keskenään toimeen. Yhdistys oli juuri saanut julkaistua kokoelman erilaisia ohjeistuslehtisiä tuulettuvista julkisivuista, mitkä olivatkin hyvä matkamuisto, koska Julkisivuyhdistyksen vetämä Tuulettuvat julkisivut –kirja on juuri tekeillä kirjoittajanaan matkalla mukana ollut Petri.

Liechtensteinilainen perheyritys Hilti lähti laajentamaan toimintaansa kaikkien tuntemista työkaluista ja kiinnikkeistä myös muihin julkisivujärjestelmiin ja osti Wienin kupeessa keskellä peltoja päämajaansa pitäneen Eurofoxin muutama vuosi takaperin. Paikallinen Lapin vahvistus ja siten totta kai Kärppien mestaruudesta ilon irti ottanut Samu Niska oli järjestänyt tutustumisen yrityksen toimintaan. Hilti Eurofox tekee tätä nykyä erilaisia julkisivurankoja yhteistyössä eri julkisivulevyvalmistajien kanssa. Tähän asti tuotevalikoimasta on löytynyt lähinnä alumiinisia rankoja ja kiinnitysosia, joissa kylmäsilta on katkaistu muovikengillä, mutta kylmäsiltavaikutuksen edelleen vähentämiseksi Keski-Euroopan markkinoille ollaan tuomassa myös keskiosaltaan muovinen rankavaihtoehto. Muoviosuuden lujuus- ja jäykkyysominaisuudet on kuulemma jo saatu hyvälle tasolle, mutta esimerkiksi Suomeen tuontia rajoittaa vielä palomääräysten täyttäminen. Itse tehdaskierroksen perusteella tuotteiden valmistus oli edelleen sympaattisen käsityöpainotteista, koska nykyisillä myyntimäärillä tuotannon automatisointi ei ole järkevää.

Perjantai jatkui arkkitehtuurikierroksella, jonka tosin osa reissaajista jätti väliin väsymykseen tai omatoimimatkailuun vedoten. Perjantai-iltana vuorossa oli Julkisivuyhdistyksen juhlaillallinen, jossa railakkaassa meiningissä muisteltiin yhdistyksen taivalta puheenjohtaja Mikko Tarrin käydessä läpi jokaisen matkalla olijan yhdistykseen liittyvää historiaa. Suhteellisen tuoreen jäsenen korviin erittäin mielenkiintoisia olivat myös vastapuheenvuoroissa kuullut henkilökohtaiset tarinat liittyen omiin, osalla jo 20 vuoden, kokemuksiin yhdistyksestä. Luvattiinpa illan syvetessä myös toimittaa yhdistyksen toiminnasta historiikki, joka äkkiseltään kuulosti erinomaiselta ajatukselta, jottei hiljainen tieto jää siirtymättä, kun vanha kaarti aikoinaan jää toiminnasta syrjään.

Lauantaina osa porukasta suuntasi jo koti-Suomeen ja loput kiertelivät pienemmissä ryhmissä ympäri kaupunkia. Itse liikuin sympaattisen Grinzingin kaupunginosan viineihin tutustuneen ryppään mukana. Koko reissun ajan aurinko helli ja lauantaina lämpö nousi jopa hellelukemiin, joten terasseilta piti löytää varjoisia paikkoja paahteen sijaan. Illalla joukko suuntasi vielä Naschmarktin ruokakojuille, jotka olivat maineensa veroisia.

Sunnuntaina takaisin palannut joukko oli matkalla värittynyt; se koostui auringon punertamista ja toisaalta väsymyksestä kalpeista matkaajista. Suomessa kolmen päivän auringonpaisteeseen tottuneita vastaanotti +5 °C:inen ja sateinen sää, joka kuitenkin raikkaudessaan tuntui yllättävän mukavalta.

Julkisivuyhdistyksen toiminnasta kiinnostuneita suosittelen tutustumaan yhdistyksen kotisivuihin. Kolmen mukana reissatun matkan ja vajaan puolen vuoden hallituskokemuksen perusteella uskallan todeta kyseessä olevan mainion foorumin jakaa ja haalia tietoa laaja-alaiset taustat omaavilta ammattilaisilta, joiden yhteenlaskettu kokemus julkisivuista on suurempi kuin mitä yhdistyksen ajamat määräykset ja ohjeet pystyvät koskaan itsessään tarjoamaan. Reissussa saattaa myös oppia uusia vitsejä. Lisäksi syksyllä odottaa suuri 20-vuotisgaala, johon vielä ehtivät uudetkin jäsenet.

paluu sivun alkuun
   


Kandidaatintöiden tekijät mukaan huippututkimukseen

18.02.2015, Toni Pakkala

Vuoden 2014 alusta rakennustekniikan laitoksella on kandidaatintyöt tehty lukukauden eli kaksi periodia kestävän Rakennustekniikan kandidaatintyöseminaarin alla eikä pakerrettu yksin muun opiskelun tai työnteon ohessa kuten aiemmin. Kurssiin kuuluu luentoja esimerkiksi tieteelliseen kirjoittamiseen ja tiedonhankintaan liittyen sekä pienryhmätapaamisia, missä suunnilleen samoista aihepiireistä työnsä tekevät opiskelijat saavat vertaistukea sekä kommentteja työn ohjaajilta. Lisäksi ohjaajan kanssa pidetään aloituspalaveri sekä tarpeen tullen työn etenemisen seurantaan liittyen kahdenkeskisiä palaveria pitkin kurssia. Kurssi huipentuu kahden periodin jälkeen kandidaatintyön esittelyyn seminaarissa, jossa jokaista työtä opponoi toinen samaa kurssia käyvä.

Kurssi on toiminut, kuten sen on tarkoitettukin, eli se on aktivoinut aiempaan verrattuna opiskelijoita täysin eri tavalla tarttumaan kandidaatintyöhön. Kursseille on ilmoittautunut niin paljon opiskelijoita, että töiden ohjaaminen pelkästään rajallisen opetushenkilökuntaresurssin kautta ei ole ollut mahdollista. Merkittävä tekijä opiskelijoiden kannalta onkin ollut se, että aiheita on mietitty otsikkotasolla koulutusala- sekä myös tutkimusryhmäkohtaisesti valmiiksi, vaikka totta kai omia aiheita yhä hyväksytään ja niihin suorastaan kannustetaan.

Tutkimusryhmät sitoutettiin osallistumaan töiden ohjaamiseen ja aiheideointiin, vaikka se onkin ajallisesti niiden varsinaisesta tutkimustyöpanoksesta pois. Asiaa ei kuitenkaan jääty Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä murehtimaan vaan aiheideoita alettiin heti pohtia sitä kautta, miten kandidaatintyön tekijät saataisiin mukaan kulloinkin käynnissä oleviin tutkimuksiin, jolloin heidän työskentelynsä auttaa tutkimusryhmää tutkimuksellisesti. Kandintyöntekijä sen sijaan hyötyy tästä merkittävästi, koska työn ohjaaja on erittäin motivoitunut sekä kiinnostunut aiheesta ja tekijä saa myös sen mukaista ohjausta.

Viime kevään jälkeen Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmän alle kuuluvia kandidaatintöitä on kahden kurssin aikana tehty 12 ja ilmeisesti kokemukset ovat olleet molemmin puolin hyviä sekä sana onnistuneista kurssikokemuksista on levinnyt opiskelijoiden keskuudessa, koska tammikuussa 2015 alkaneella kurssilla käynnissä on jopa 13 työtä. Jo tehdyistä töistä kahdesta on tällä hetkellä valmisteltu yhdessä työn tehneen opiskelijan kanssa artikkeli referoituun kansainväliseen tieteelliseen julkaisuun, joten tekijöiden voidaan sanoa opintopisteiden lisäksi saaneen myös osansa huippututkimuksen tekemisestä. Nyt alkaneista töistä samaa voi povata jo useammallekin työlle.

paluu sivun alkuun
   


Ruotsalaista energiakorjaamista

29.10.2013, Arto Köliö

Terve naapurikateus toimi ajavana voimana kun lähdimme tutustumaan Kiinteistöalan koulutussäätiön matkassa muutamaan Tukholman korjaushankkeeseen. Matka oli osa Itämeren alueen ”Co2ol Bricks” -tutkimushanketta, joka keskittyy historiallisesti arvokkaiden rakennusten energiatehokkuuden parantamiskeinoihin, jotka myös parhaalla mahdollisella tavalla säilyttävät arvorakennusten alkuperäisen ulkonäön ja hengen. Sanomattakin on selvää, että nyt haettiin siis jotakin hieman eristerappausta syvemmälle pureutuvaa ideologiaa.

Tukholman Järvan alue on kunnostautunut 1960 – 1970 lukuisen kerrostalokannan tehokkaassa uudistamisessa nykyvaatimusten tasolle. Tästä alueen modernista korjausrakentamisesta voidaan itse asiassa kiittää sen aktiivisia asukkaita. Alkuperäisen suunnitelman työntää alue maan tasalle täytäntöönpanosta suivaantunut asukkaisto oli noussut barrikadeille ja vaatinut suunnitelmasta luopumista. Välikohtauksen tuloksena perustettiin keskustelufoorumi, jossa urakoitsijat, kiinteistönomistajat ja asukkaat yhdessä suunnittelivat alueen kohteiden korjaamisen energiatehokkaammaksi. Kuinkahan tämmöinen järjestely toimisi meillä Suomessa? Sikäläisten lähiökerrostalojen pohjaratkaisut ovat hämmästyttävän modernit, käytössä on ennakkoluulottomasti uusia enemmän ja vähemmän innovatiivisia kokeiluja kuten aurinkoenergian käyttö, aluekorjaaminen ja jäteveden lämmöntalteenotto kohdekohtaisesti.  Tulokset ovat hevosen suusta kuultuna pääosin hyviä.

Yksi matkan helmistä oli tutustuminen Tukholman kaupungintaloon. Kierros kulki sinisen salin, kaupunginvaltuuston kokoussalin ja kuninkaallisen vessan kautta aina kellarin teknisiin tiloihin asti. Tukholman oman vision mukaisesti myös kaupungin rakennusten tulee täyttää ympäristötavoitteet mahdollisimman suuressa määrin, ja myös kaupungintalo osallistuu talkoisiin – rakennuksen valaistusta on vaihdettu LED-valaisimiin vuodesta 2009 lähtien. Ilmeisesti vaihdettavaa on melkoisen paljon. Vision saavuttamista varten kaupunki on käynnistänyt energiahankkeen, joka kestää 2013 loppuun asti. Hankkeen tavoitteena on parantaa yhteensä 400 000 m2 kiinteistökannan energiatehokkuutta niin, että 30 % lämmönkäytöstä vähenee mukana olevissa kiinteistöissä ja vuotuiset kasvihuonepäästöt vähenevät 3000 tonnilla.

Stadsholmen on yhtenä kaupungin vanhoja kiinteistöjä hallinnoivana organisaationa vastuussa useiden historiallisten rakennusten energiankulutuksen hallinnasta. Hallinnoitavassa rakennuskannassa on sekä vanhoja asuintaloja että julkisia rakennuksia. Näiden rakennusten energiankulutuksen hallinnassa pääosassa on luonnollisesti talotekniikka, koska talot ovat suojeltuja. Vierailukohteessa näimme kuinka vinon kaksiosaisen ladonoven takana hyrskytti täysin modernisoitu kaukolämpökeskus. Kaikki on automatisoitu, ja rakennusta ohjataan ja seurataan kadun toisella puolella olevasta Stadsholmenin toimistosta. Kuluttaakohan rakennus nyt enemmän vai vähemmän kuin alkuaikoinaan, sata vuotta ennen kaukolämmön keksimistä?

Kuninkaanlinnan vahdinvaihtoa emme jääneet tuuliseen mutta aurinkoiseen vanhaan kaupunkiin seuraamaan kun kiiruhdimme takaisin pikajunaan, joka kiidätti meidät 200 km/h nopeudella (ja n. 90 €/h hinnalla) takaisin kotimatkalle. Energiakin näyttää olevan vihreämpää aidan toisella puolen.

Lähiökerrostalojen energiakorjaukset ovat aktiivisesti käynnissä Husbyn kaupunginosassa.

paluu sivun alkuun
 

Tukholman kaupungintalo osallistuu myös energiankulutuksen pienennystalkoisiin.


Rantarakentaminen Suomessa

11.4.2013, Jukka Lahdensivu

Suomi on tuhansien järvien maa, joiden rannoilla on kymmeniätuhansia kesäasuntoja, joista suurinta osaa voitaneen kutsua kesämökeiksi. Tämän pääasiassa vapaa-ajan asuntorakentamisen lisäksi maamme rannikkokaupungeissa on käynnissä useita kerros- ja toimistotalohankkeita, joissa rakennukset ja kokonaiset alueet rakennetaan merenrannalle tai aivan sen tuntumaan. Näillä rannikkoseuduilla sääolosuhteet ovat huomattavasti ankarampia kuin sisämaassa: sademäärä on selvästi sisämaata suurempi ja olomuoto vetisempi myös talvisin, lisäksi sade tulee usein kovan tuulen saattelemana. Nämä asettavat suuret vaatimukset sekä rakenteiden toimivuudelle että säälle alttiiden materiaalien kestävyydelle.

Hiihtolomalla suuntasin hiihtämisen sijasta Kööpenhaminaan ja Malmööseen tutustumaan sikäläiseen moderniin arkkitehtuuriin. Erityisesti Ruotsin puolella Malmöössa tunnetun Turning Torson viereen oli rakennettu ja osin oli vielä tekeillä varsin näyttävän näköisiä asuinkerrostaloja. Tuo alue jos joku on alttiina voimakkaille viistosateille. Noissa kohtalaisen uusissa, luokkaa alle kymmenen vuotta, rakennuksissa näkyivät paikoin selvästi sään aiheuttamat rasitukset julkisivujen vaurioitumisena. Rappauksissa näkyi rapautumaa, parvekkeiden vedet valuivat seinällä, puuverhouksissa maalit hilseilivät ja paneelit olivat käyristyneitä, käsittelemättömät puurakenteet olivat homeessa, jne. Materiaalivalinnoissa ja detaljisuunnittelussa ei selvästikään ollut otettu huomioon äärimmäisen vaativia olosuhteita.

Helsingin kaupungin rantarakentamisohjeissa vuodelta 2009 on määräysluonteisesti kerrottu mitä asioita pitää ottaa huomioon rantojen lähelle rakentamisessa. Aika suuri osa ohjeistuksesta koskee tulviin varautumista ja maapohjan kuivattamista varsinaisten rakenteiden suunnitteluohjeiden jäädessä varsin pienelle huomiolle. Parasta ohjeessa ovat erilaiset tarkistus/muistilistat suunnittelijalle. Rantarakentamisohjeisiin vedoten Helsingin kaupunki on mm. kieltänyt eristerappausjärjestelmien käyttämisen rannoille rakennettaessa. Kielto ei selvästikään ole ollut aivan ehdoton, sillä perustellusti siitä on kuitenkin ollut mahdollista poiketa.

Julkisivuyhdistys on yhdessä alan toimijoiden kanssa käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on saada aikaan tekninen ohjeistus rantarakentamiseen. Koska kyseessä on insinööreille suunnattu ohjeistus suunnittelua varten, siinä käsitellään luonnollisesti millaisia sade- ja muita rasituksia julkisivuihin kohdistuu erityisesti avonaisilla rannikkoalueilla. Siis varsin paljon rakennusfysiikkaa sekä esimerkkiratkaisuja toimivien rakenteiden ja liitosten aikaansaamiseksi erityisesti uudisrakentamisessa, mutta miksei myös sovellettavissa korjaamiseen? Aihe on tärkeä, sillä rannikolla vetenä ja räntänä tuleva sademäärä on huomattavasti suurempi kuin sateet sisämaassa. Ja kun vielä otetaan huomioon, että tuulennopeudet sateen aikana ovat rannikolla huomattavasti suurempia kuin sisämaassa, huonosti toimivista liitoksista vettä voi päästä rakenteisiin huomattaviakin määriä. Ohjeistuksen on määrä valmistua vuoden 2013 lopussa.

paluu sivun alkuun
 

Parvekkeen vedet valuvat seinälle, mikä näkyy nyt märkänä likajälkenä ja muutaman vuoden sisällä todennäköisesti pakkasrapautumana.


Elinkaaritekniikan nettisivujen uudistus

2.4.2013, Jukka Lahdensivu

TTY:n julkisten verkkosivujen uudistus tapahtui tammikuun alussa. Samoihin aikoihin pidimme tutkimusryhmämme strategiapäivää, jossa yhtenä merkittävänä asiana nousi esiin tutkimusryhmän näkyvyys ja erityisesti näkyvyyden lisääminen. Yhdeksi tavoitteeksi tuli verkkosivujen uudistaminen sekä ulkonäöllisesti että erityisesti sisällöllisesti helmikuun 2013 aikana. No ihan emme aikataulussa pysyneet mutta tulos on ainakin itseämme tyydyttänyt. Sitä etusivua pitää vielä petrata, nyt se on vielä sekava.

Sivuiltamme löytyvät luonnollisesti tutkimusryhmän kokoonpano ja kunkin henkilön lyhyt esittely sekä yhteystiedot. Erilaisista julkisista tutkimushankkeista on laadittu kustakin lyhyt selostus sekä linkki hankkeen yhteyshenkilöön. Linkkejä tutkimusraportteihin ja muihin julkisesti saatavilla oleviin julkaisuihin tulemme vielä lisäämään, kunhan ehditään. Ensisijaisesti olemme tehneet palvelututkimusta teollisuuden tarpeisiin. Haluamme tulla teollisuuden halutuimmaksi tutkimuskumppaniksi vuoteen 2016 mennessä, mikä on ryhmällemme suuri haaste. Palvelututkimuksen lisäksi tutkimustoiminnassamme korostuu toiminta olemassa olevan rakennuskannan toiminnan ja käyttökelpoisena pysymisen puolesta. Näissä painopistealueitamme ovat korjausrakentaminen, ilmaston muutokseen sopeutuminen, rakennusten energiatehokkuus sekä korjausrakentamisen hiilijalanjälki. Useissa tutkimushankkeissa teemme läheistä yhteistyötä TTY:n muiden tutkimusryhmien että muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Yhtenä uutena asiana sivuillamme on tämä blogi. Tarkoitus on, että ryhmän jokainen tutkija kirjoittaa vuorollaan jutun, millä pyrimme saamaan vaihtelua kirjoitustyyliin sekä käsiteltäviin asioihin. Tavoitteena on kirjoittaa ajankohtaisista käynnissä olevista tutkimuksista ja ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin. Ei kuitenkaan tarvitse pelätä pahinta/toivoa liikoja: Luottamuksellisista tutkimuksista ja yritysten tuotekehitystoiminnasta ei tällä palstalla tulla kirjoittamaan.

Tutustu siis uudistuneisiin sivuihimme ja anna palautetta.

paluu sivun alkuun
   


Rakenteiden elinkaaritekniikan blogisivu - Ensimmäinen vedos

21.2.2013, Arto Köliö

No, niin. Koeponnistetaanpas myös Rakenteiden Elinkaaritekniikan tutkimusryhmän uutukainen blogisivu. Tällä sivulla tutkimusryhmän jäsenet tulevat pohtimaan päivänpolttavia - ja myös vähän triviaalimpiakin - aiheita rennon jäykähkösti ja asialliseen sävyyn. Tämän postauksen avullahan me hienosti haemme tämän sivun ulkoasut kohdalleen, mutta ei tämäkään työpäivä ihan perinteinen ollut: laboratoriotilojen muuttohommista siirryttiin sujuvasti tutustumaan tamperelaiseen julkisivukorjauskohteeseen. Katsotaan mielenkiinnolla, mihin sfääreihin homma tästä vielä eskaloituu.

paluu sivun alkuun

Päivittäjä: Toni Pakkala, 05.01.2017 14:53.
Sisällöstä vastaa: Pakkala Toni
Asiasanat: tietoa tty:stä, näkyvyys ja viestintä