Biolääketieteen tekniikka - Tampereen teknillinen yliopisto

BioMediTech

BioMediTech on monitieteinen Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen biotieteiden ja lääketieteen tekniikan instituutti. BioMediTechin tutkimus ja opetus keskittyy solu- ja molekyylibiologiaan, genetiikkaan, biosensoreihin, laskennallisiin järjestelmiin ja regeneratiiviseen lääketieteeseen. Instituutti tarjoaa monitieteisen tutkimusympäristön sekä uusien innovaatioiden ja liiketoiminnan tuen.

TTY:n ydinosaamisalueita BioMediTechin tutkimusryhmissä ovat biofysiikka, signaalinkäsittely ja kuvantaminen, biomateriaalit ja kudosteknologia, sensoriteknologia ja biomittaaminen sekä laskennallinen neurotiede. BioMeditechissä tämä osaaminen yhdistyy lääketieteen, biologian ja käyttäytymistieteiden osaamisalueisiin saaden aikaan keksintöjä ja ratkaisuja terveyden ja hyvinvoinnin saralla.

TTY:n tutkimusryhmät BioMediTechissa

Computational Biophysics and Imaging Group (CBIG) -tutkimusryhmää johtaa professori Jari Hyttinen elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitokselta. Tämä noin 30 henkilön tutkimusryhmä kehittää metodeja ja työkaluja biologisten ja fysiologisten järjestelmien analysointiin. Tutkimuksessa yhdistyvät uudet kuvantamisen tavat ja biosensorit erilaisiin laskennallisiin malleihin kudosten ja elinten toiminnallisuuksista. Tutkimustuloksia sovelletaan kantasolupohjaisten kudosten ja biomateriaalien kehittämisessä.

Micro and Nanosystems Reserach Group (MST) koostuu kymmenestä tutkijasta, ja sitä johtaa professori Pasi Kallio systeemitekniikan laitokselta. Tutkimusryhmä kehittää uusia ratkaisuja mikro- ja nanotason biologisten ja teollisten prosessien automaattiseen säätelyyn, ohjaukseen ja karakterisointiin. Ryhmän asiantuntemus perustuu laajaan osaamiseen automaatio- ja ohjaustekniikan sekä mikrojärjestelmien ja nanoteknologian alueilla.

Laboratory for Biomaterials and Tissue Engineering -ryhmä koostuu noin 15 tutkijasta, ja sitä johtaa professori Minna Kellomäki elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitokselta. Ryhmän tutkimuksella on pitkät perinteet biotekniikassa, ja se keskittyy erityisesti kudosteknologiaan ja biomateriaaleihin. Ryhmässä on erityisesti kehitetty implantteja biohajoavista lääketieteellisistä polymeereistä ja komposiiteista.

Personal Health Informatics (PHI) -ryhmää johtaa signaalinkäsittelyn laitoksen professori Ilkka Korhonen. Tämä noin kymmenen henkilön ryhmä keskittyy tutkimuksessaan ratkaisuihin, joiden avulla ihmiset voivat paremmin seurata omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Tutkimusta tehdään monitieteellisessä yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten, käyttäytymistieteilijöiden ja yritysten kanssa. Tavoitteena on erityisesti ehkäistä kroonisten sairauksien puhkeamista.

Sensor Technology and Biomeasurements (STB) koostuu 12 tutkijasta, ja ryhmää johtaa professori Jukka Lekkala systeemitekniikan laitokselta. Ryhmän tutkimus keskittyy mikrosensoreihin, biosensoreihin, biomittaamiseen ja langattomaan havainnointiin.

Laboratory of Biosystems Dynamics (LBD) tutkii Assoc. Prof. Andre Ribeiron johdolla in vivo -dynamiikkaa bakteerin geenien ilmentymisessä ja geneettisiä piirejä yhden solun sekä yhden molekyylin tasolla käyttäen aikasarjamikroskopiaa, stokastista mallinnusta, signaalinkäsittelyn menetelmiä ja synteettistä geeniteknologiaa. Tämä tutkimus pyrkii ymmärtämään, kuinka geenit ja geneettiset piirit ovat säänneltyjä ja kuinka ne toimivat mahdollistaakseen soluprosessien kokonaisvaltaisen hallinnan synteettisillä geneettisillä piireillä.

Nanoscale Phenomena and Measurements (NPM) tutkimusryhmää johtaa apulaisprofessori (tenure track) Sampo Tuukkanen. Tutkimuksen tarkoituksena on mitata, ymmärtää ja hyödyntää liuosprosessoitavista nanomateriaaleista valmistetuissa rakenteissa ja komponenteissa tapahtuvia ilmiöitä lääketieteen ja elektroniikan sovelluksissa. Viime aikainen tutkimus on keskittynyt pietsosähköisiin antureihin, superkondensaattoreihin sekä nanoselluloosapohjaisiin solunkasvatusalustoihin.

Computational neuroscience group (CNS ) koostuu noin viidestä tutkijasta, ja sitä johtaa yliopistotutkija Marja-Leena Linne signaalinkäsittelyn laitokselta. Ryhmä edustaa kansainvälisestikin varsin nuorta tutkimusalaa. Ryhmä on kehittänyt uusia matemaattisia mallinnustapoja kuvaamaan aivojen toimintaa solu- ja molekyylitasoilla. Tavoitteena on soveltaa tutkimustietoa muistisairauksien hoitoon ja myös tulevaisuuden tietotekniikkaan. Tutkimusta tehdään monitieteisesti signaalinkäsittelyn, matematiikan, ohjelmistotekniikan ja biotieteiden asiantuntijoiden kanssa.

Methods and Models for Biological Signals and Images (M2oBSI) -ryhmä keskittyy biolääketieteellisten signaalien ja kuvien käsittelyyn. Tätä noin 14 tutkijan ryhmää johtaa signaalinkäsittelyn laitoksen professori Ulla Ruotsalainen. Ihmiskehon rakenteen ja toiminnallisuuden kuvantamisen tutkimustuloksia sovelletaan muun muassa aivo- ja syöpätutkimuksessa sekä lääkkeiden kehittämisessä.

Biological Physics Group (BIO) -ryhmässä tutkimustyötä tekee noin 45 tutkijaa fysiikan laitoksen professori Ilpo Vattulaisen johtamana. Tämä biofysiikan tutkimusryhmä keskittyy erityisesti solujen rakenteen ja molekyylien liikkumisen ja vuorovaikutuksen tutkimukseen. Solukalvojen tutkimuksen avulla ryhmä on muun muassa määritellyt niin sanotun hyvän ja huonon kolesterolin rakenteen. Ryhmän yhteistyö on tiivistä niin solubiologian ja farmakologian kuin myös esimerkiksi proteiinirakenteita selvittävän rakennebiologiankin ryhmien kanssa.

Physiological measurements systems and methods (PHYSYM) -ryhmää johtaa professori Jari Viik elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitokselta. Tämä kuusihenkinen ryhmä keskittyy tutkimuksessaan kardiopulmonaalisten eli sydämen ja keuhkojen sairauksien mittaus- ja analyysimenetelmien kehittämiseen.

Computational System Biology (CSB) -ryhmää johtaa professori Olli Yli-Harja signaalinkäsittelyn laitokselta. Ryhmä kehittää työkaluja biologisten ilmiöiden mallintamiseen ja simuloimiseen. Poikkitieteelliseen ryhmään kuuluu osaajia niin solu- ja molekyylibiologiasta, signaalin- ja kuvankäsittelystä, tilastotieteestä, matematiikasta kuin tietotekniikastakin.

Päivittäjä: Sampo Tuukkanen, 19.01.2017 16:04.
Sisällöstä vastaa: Kuhanen Pirjo
Asiasanat: tiede ja tutkimus, palvelut ja yhteistyö