5G tuo langattoman viestinnän kaikkialle
Tampereelle on juuri valmistunut 5G-valmiudet omaava mobiiliverkko. Huippunopea verkko otetaan Suomessa käyttöön vuonna 2020. Täydessä laajuudessaan hyödynnettynä siitä seuraa vähintään yhtä suuri vallankumous kuin älypuhelimesta kymmenen vuotta sitten.
– Älypuhelin toi nopean langattoman viestinnän käteemme, 5G tuo sen kaikkialle ympärillämme. Suurin muutos nykyiseen on se, että kaikki laitteet ovat yhteydessä verkkoon ja ne ovat sitä saumattomalla, luonnolliselta tuntuvalla tavalla, sanoo professori Evgeny Kucheryavy.
Lue lisää Rajapinnassa >>
Tietokone bakteerien sisälle
Professori Andre Sanches Ribeiro tutkii geenien ilmentymistä ja geneettisiä säätelypiirejä elävissä bakteereissa. Tavoitteena on oppia rakentamaan synteettisiä säätelypiirejä, joiden avulla voidaan ohjata yksisoluisten eliöiden ominaisuuksia ja toimintaa.
– Jos opimme ymmärtämään elävän säätelypiirin toimintaa, voimme suunnitella ja rakentaa synteettisiä piirejä eli pikkuruisia tietokoneita bakteerin sisälle, sanoo Ribeiro.
Lue lisää Rajapinnassa >>
Logiikan tutkimusta syvällisestä teoriasta rautaan saakka
Tampereelle syntyy Suomen suurin matemaattisen logiikan ja logiikan sovellusten tutkimusryhmä, kun TTY:n ja Tampereen yliopiston loogikot yhdistävät voimansa vuoden alussa. Ryhmän profiili on erilainen kuin millään muulla ryhmällä Suomessa.
Yhteistyötä kahden talon loogikoiden välillä on ollut säännöllisesti vähintään kymmenen vuoden ajan, mutta nyt opetuksen ja tutkimuksen koordinoinnista tulee helpompaa.
Kokeessa kone kuulee tarkemmin kuin sinä
Audiosignaalinkäsittelyn professori Tuomas Virtanen tutkii menetelmiä, joilla kone opetetaan tunnistamaan ja tulkitsemaan ääntä.
– Koneet alkavat tulla tietoiseksi ympäristöstään. Ne pystyvät tunnistamaan samoja ääniä, joita ihminen havainnoi ympäristöstään koko ajan, Virtanen kertoo.
Lue lisää Rajapinnassa >>
Avoimuus edistää tiedettä ja helpottaa tutkijan elämää
TTY on tekniikan alan yliopistoista ahkerin Open Access -julkaisija Suomessa, ja tutkijoita rohkaistaan avoimeen julkaisemiseen. TTY:n tutkijoiden vertaisarvioiduista artikkeleista julkaistiin viime vuonna avoimesti 45 prosenttia.
Tutkijalle avoimuus teettää lisätöitä, mutta tuottaa myös paljon hyvää. Signaalinkäsittelyn tutkijatohtori Annamaria Mesaros palkittiin Vuoden vaikuttava tekniikan julkaisija -tunnustuksella alkusyksystä.
– Datan kerääminen ja valmistelu julkaistavaksi vie paljon aikaa, mutta avoimuus kiihdyttää tieteen edistymistä pikkuaskelista kunnon harppauksiin, Mesaros sanoo.
Tutkimus löytyy TUTCRIS-portaalista
TUTCRIS-tutkimustietojärjestelmä on TTY:n tutkimuksen näyteikkuna, josta saa ajantasaisen kuvan tutkijoiden ja tutkimusryhmien toiminnasta julkaisujen, projektien ja tutkijoiden meriittien kautta.
Julkaisuja voi selata esimerkiksi tieteenaloittain tai tutkimusyksikön perusteella. Portaalin kautta pääsee lukemaan avoimia tutkimusjulkaisuja ja lataamaan väitöskirjoja verkkoversioina.
Tutkimustietojärjestelmä löytyy osoitteesta www.tut.fi/tutcris
Tenure track -polku sitouttaa
Fyysikko Esa Räsänen aloitti työnsä fysiikan laitoksen professorina syyskuussa 2014. Hän on ensimmäinen TTY:n tenure track -urapolulle rekrytoitu henkilö, joka on edennyt urapolulla oman tieteenalansa professoriksi eli full professor -tasolle.
– Tenure track -polku mahdollisti tutkimuksen suunnittelun pitkällä tähtäimellä. Systeemi myös motivoi ja sitoutti heti omaan työhön sekä laitoksen ja yliopiston kehittämiseen, hän kertoo.
Vakituinen professuuri on ollut Räsäselle tutkijana iso toive ja tavoite.
BioMediTech – monitieteistä tutkimusyhteistyötä
Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen biotieteiden ja lääketieteen tekniikan instituutti BioMeditech tarjoaa monitieteisen tutkimusympäristön sekä uusien innovaatioiden ja liiketoiminnan tuen.
BioMediTechin tutkimus ja opetus keskittyy solu- ja molekyylibiologiaan, genetiikkaan, biosensoreihin, laskennallisiin järjestelmiin ja regeneratiiviseen lääketieteeseen.
Energianlouhinnalla virtaa vaikeisiin paikkoihin
Kun johdot ja paristot eivät tule kysymykseen, energiaa voidaan tuottaa vaikkapa mekaanisesta värähtelystä, kitkasta ja lämpötilaeroista. Yhä useampi laite saa pian sähkönsä energianlouhinnalla, melkein kuin tyhjästä.
– Energianlouhinnan sovelluskohteita ovat kunnonvalvonta ja kaikki muut sellaiset laitteet, joiden täytyy pystyä toimimaan pitkiä aikoja huoltovapaasti, professori Pekka Ruuskanen kertoo.