Lahjoittamalla vaikutat - Tampereen teknillinen yliopisto

Lahjoittamalla vaikutat

Ensimmäisellä varainhankintakierroksella vuosina 2010-2012 TTY säätiö keräsi valtion vastinraha mukaan lukien yhteensä 137 miljoonan euron säätiöpääoman. Tämän pääoman tuottoja on käytetty mm. uusiin strategisiin tutkimusavauksiin, tutkimusinfrastruktuurin ja oppimisympäristöjen rakentamiseen, nuorten nousevien tutkijoiden ja opettajien tukemiseen sekä yliopiston toiminnan kehittämiseen. Lahjoittajana olet mukana tekemässä tulevaisuuden yliopistoa.

Pääoman tuotoilla uusia tutkimusavauksia ja oppimisympäristöjä

Tampereen teknillisen yliopiston hallitus on säätiöpääoman tuottoja jakamalla aktiivisesti kehittänyt yliopiston toimintaa. Näin toimimalla taataan yliopiston toiminnan laadukkuus ja kilpailukyky. Tavoitteena on varmistaa, että TTY:n tutkimus ja koulutus palvelevat elinkeinoelämää ja koko yhteiskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevaisuudessa.

Edelläkävijäksi oppimisympäristöjen kehittämisessä

TTY:ssä kehitetään pedagogisesti tarkoituksenmukaisia opetus- ja oppimisratkaisuja kaikilla osa-alueilla. Säätiöpääoman tuotoista on kohdennettu oppimisympäristöihin kaksi miljoonaa euroa.

–Opetustiloja on uudistettu kaikkialla kampuksella. Uudenlaisia oppimisympäristöjä on kehitetty erityisesti uuteen Kampusareena-rakennukseen. Ratkaisuissa hyödynnetään myös sähköisiä oppimisympäristöjä ja opetusteknologiaa. Syksyllä 2016 aukeaa uusi tekemisen keskipiste TUTLab. Se on yhteisöllinen verstas, jossa on mahdollista valmistaa melkein mitä tahansa, kertoo koulutuspäällikkö Kirsi Reiman.

Lisäksi TTY on Suomessa ensimmäisenä perustanut tekniikan pedagogiikan professuurin, joka mahdollistaa tutkimuksen liittämisen opetuksen ja oppimisen kehittämistyöhön.

Kampuksen keskelle noussut Kampusareena edustaa oppimisympäristönä uutta ajattelua. Se on tutkimuksen, opetuksen ja yritysten kohtaamispaikka. rakennukseen siirtyy myös yliopiston kirjasto, joka sekin on tärkeä oppimisympäristö.

Tunnustus opetuksen kehittäjille

Ansioituneet opetuksen kehittäjät Riikka Lahtinen ja Olli Manninen saivat TTY-viikolla 25 000 euron tunnustuksen. Palkintosumma antaa opettajille mahdollisuuden keskittyä kehittämistoimintaan. Riikka Lahtisen tunnustuksen perusteena oli opettajuuden ja opettajan urapolun kehittäminen, Olli Mannisen sähköisten teknologioiden kehittäminen.

Tunnustus annetaan TTY:n ansiokkaille opettajille, jotka ovat edistäneet TTY:n strategian mukaista koulutuksen ja opetuksen kehittämistä ja osoittaneet aktiivisuutta toimien edelläkävijöinä kehittäjinä. Säätiön pääoman tuotosta kohdennetaan 25 000 euroa tunnustuksen saaneen opettajan laitokselle, jotta opettaja voi vuoden ajan tehdä TTY:n strategian mukaista opetuksen kehittämistä. Opettaja voi kehittää omaa ammattitaitoaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Tunnustuksen saajat työstävät julkaisun tekemästään kehittämistyöstä.

Päätöksen tunnustuksen saajista tekee rehtoraatti. Ensimmäisen kerran tunnustus myönnettiin vuonna 2015. Silloin palkinnot saivat kielikeskuksen johtaja Heli Harrikari ja yliopisto-opettaja Essi Isohanni.

Goëry Genty tutkii ultranopeaa, epälineaarista optiikaaGoëry Genty

Nuorista nousevista tutkijoista säätiöpääoman tuottoja on saanut muun muassa ultranopean optiikan professori Goëry Genty. Hän on edennyt TTY:n tenure track -urapolulla Full professor tehtävään. Genty tunnetaan erityisesti uraauurtavasta tutkimuksesta, joka koskee ultralyhyiden laserpulssien etenemistä optisissa kuiduissa sekä mittavista ansioistaan epälineaaristen ilmiöiden ja niin sanotun superjatkumovalon alueilla. Tutkimusalaan kuuluvat muun muassa optiset roistoaallot.

–Optiikkaa voidaan käyttää testialustana monien sellaisten kiehtovien luonnonilmiöiden tutkimuksessa, joiden tarkkailu luonnollisessa ympäristössä on vaikeaa, Genty sanoo.

Uraauurtavaa tutkimusta laskennallisen neurotieteen tutkimusryhmässä

Marja-Leena Linne

Säätiöpääoman tuotto on mahdollistanut postdoc-tutkijan ja väitöskirjatyöntekijän palkkaamisen TTY:n laskennallisen neurotieteen tutkimusryhmään. Tutkimusryhmä on mukana mm. mittavassa Human Brain Project (HBP) -huippututkimushankkeessa, jossa selvitetään aivojen rakennetta ja toimintaa sekä aivosairauksiin johtavia mekanismeja.

Parhaimmillaan hanke parantaa huimasti miljoonien eurooppalaisten elämänlaatua ja siivittää eurooppalaista alan huippututkimusta.

–Poikkitieteellisellä alalla rahoituksen saaminen on haasteellista. Olen erittäin otettu TTY-säätiön hallituksen huomiosta alamme tulevaisuuden potentiaalia kohtaan, toteaa tutkimusryhmän johtaja Marja-Leena Linne

Juhlavuoden kunniaksi kannustuspalkintoja
Mircea Guina


TTY:n 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi säätiöpääoman tuottoja on myönnetty kannustuspalkintoina dynaamisessa vaiheessa oleville tutkijoille. Yksi kannustuspalkinnon saaja on professori Mircea Guina.

Hänen tutkimusryhmänsä TTY:n optoelektroniikan tutkimuskeskuksessa onnistui kehittämään puolijohdeteknologiaan perustuvan käänteentekevän menetelmän, jolla voidaan tuottaa harvinaista keltaista laservaloa.

Puolijohde- ja lasertutkimus voi johtaa läpimurtoihin silmäleikkauksissa, syöpähoidoissa ja ajan mittaamisessa.

Uutta liiketoimintaa big dataa hyödyntäen

Signaalinkäsittelyn, tietotekniikan ja Moncef Gabboujteollisuustalouden laitosten yhteinen Big data -hanke on saanut käynnistämisvaiheeseen 600 000 euron suuruisen potin säätiöpääoman tuottoja.

Hankkeessa kehitetään uutta, big dataa hyödyntävää teknologiaa ja sovelluksia yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Hankkeen vastaavana johtavana tutkijana toimii akatemiaprofessori Moncef Gabbouj.

–Big data eli suurten datamassojen käsittely on tieteenalana ja insinööritieteenä vielä uusi ja uteliaisuutta herättävä asia. Meidän tavoitteemme on voida big dataa jalostamalla nähdä tulevaisuuteen, ennustaa sitä ja muokata sitä, sanoo Gabbouj.

Langattomat tunnistus- ja aistimisjärjestelmät parantavat elämänlaatua

Säätiöpääoman tuotoista lisäpotkua Leena Ukkonentutkimukseensa on saanut myös professori Leena Ukkonen. Hän tutkii ryhmineen uudenlaisia langattomia tunnistus- ja aistimisjärjestelmiä, jotka voivat parantaa elämänlaatuamme. Pienikokoiset implantoitavat sensorit voivat tarjota ratkaisuja muun muassa vakavien neurologisten sairauksien hoitoon.

–Yksi esimerkki tulevaisuuden haasteellisista ja uraauurtavista implantoitavista tunnistus- ja aistimisjärjestelmistä on langaton aivokäyttöliittymä, joka toimii aivoihin asetettavan sensorin avulla, Leena Ukkonen kertoo.

Aivokäyttöliittymän avulla erilaisia laitteita voidaan ohjata ajatuksen voimalla.  Näin vaikkapa vaikeasti vammautuneen henkilön aivojen sähköisiä signaaleja voidaan kerätä langattomasti ja liikuttaa niiden avulla proteesiraajaa.

Ainutlaatuinen testausrata liikkuville työkoneille

TTY-säätiön myöntämä 500 000 euron määräraha mahdollisti ainutlaatuisen liikkuvien työkoneiden testausradan rakentamisen. Hydrauliikan ja automatiikan laitoksen liikkuvien työkoneiden testausradalla tutkitaan raskaiden työkoneiden ominaisuuksia, hallintaa sekä taloudellista ja vähäpäästöistä ajotapaa. Vastaavaa testausrataa ei ole muualla Suomessa, muissa Pohjoismaisissa eikä eurooppalaisissa yliopistoissa. 

–Laboratoriotestit eivät kerro sitä, miten päästöt muuttuvat ilmakehässä. Todellisissa olosuhteissa tehdyt mittaukset antavat meille tietoa todellisista pakokaasupäästöistä. Siten pystymme kehittämään menetelmiä, joiden avulla ihmisille haitallisia päästöjä voidaan vähentää, sanoo professori Seppo Tikkanen.

Tikkasen mukaan testausrata luo mahdollisuuksia myös työkoneiden maailmanlaajuiselle tutkimustoiminnalle.

Päivittäjä: Soile Harjala, 08.11.2016 12:14.
Sisällöstä vastaa: Järvelin Anne-Mari
Asiasanat: tiede ja tutkimus, tietoa tty:stä, näkyvyys ja viestintä, lahjoittaminen, varainhankinta, tty,