Työterveyshuollossa pitäisi olla tilaa tiedon jalostamiselle
Työterveyshuollon organisaatioissa liikkuu tietoa, mutta sitä voitaisiin hyödyntää nykyistä systemaattisemmin. Suurin estävä tekijä tiedon jalostamiselle olivat kiire ja asenteelliset tekijät, selviää terveystieteiden maisteri Katri Mannermaan väitöskirjasta.Suuri haaste tulevaisuuden työterveyshuolto-organisaatioissa on siirtyminen tiedon ja tietämyksen siirrosta tiedon jalostamiseen eli organisaatioon tulevan datan muuttamiseen tietämykseksi ja osaamiseksi. Onnistuneen tiedon jalostamisen myötä työterveyshuollon asiakkaat voivat saada uudenlaisia palveluita ja organisaatio siten kilpailuetua. Tilaa tiedon jalostamiselle ei kuitenkaan ole annettu, koska työterveyshuollossa on ollut viime vuosina monia muitakin haasteita.
–Työterveyshuolto-organisaatioiden tiedon jalostaminen jää tiedon jakamisen tasolle. Tiedon merkitys ymmärretään, mutta sen hyödyntäminen jää puutteelliseksi ja menee osittain hukkaan organisaation tietotulvassa, Mannermaa kertoo.
Julkinen sektori jakaa hiljaista tietoa, yksityinen oppii virheistään
Mannermaa tutki väitöskirjassaan tiedon jalostamista teemahaastatteluin ja kyselyllä. Teemahaastattelut toteutettiin kymmenessä työterveyshuolto-organisaatiossa ja kysely kohdistettiin suomalaisiin työterveyshuolto-organisaatioihin.
Kyselyn tulokset kertovat, että julkisella ja yksityisellä sektorilla oli eroja tiedonhallinnassa. Yksityisellä sektorilla ohjeita ja dokumentteja kirjattiin julkista sektoria systemaattisemmin, ja kannustettiin enemmän luovuuteen ja innovatiivisuuteen tiedon jalostamisessa. Siellä myös käsiteltiin säännöllisesti asiakaspalautteita ja kehitettiin toimintaa palautteen perusteella.
Julkisella sektorilla jaettiin hieman yksityistä sektoria enemmän hiljaista tietoa. Kokeneita työntekijöitä ja heidän työkokemustaan arvostettiin julkisella sektorilla hieman yksityistä sektoria enemmän. Julkisen sektorin etu on tiedon jakaminen eri työterveyshuoltojen välillä.
Tieto jalostuu myönteisessä ilmapiirissä
Parhaimmat edellytykset tiedon jalostamiseen ovat niissä organisaatioissa, joissa sisäiset suhteet ja vuorovaikutus toimivat. Myös avoin, positiivinen ilmapiiri sekä luottamuksellisuus ja sosiaalinen pääoma edesauttavat tiedon jalostamista. Erilaiset yhteistyöverkostot ovat tärkeitä kanavia uuden tiedon jalostamisprosessissa. Työhön sitoutuminen ja luottamus yhdessä haastavan ja arvokkaan työn sekä palautteen ja tuen kautta ovat tiedon jalostamisen tärkeimmät tekijät. Myös työn sisällön allokointi ja suunnittelu, odotukset ja työpaikan sosiaaliset suhteet sekä jokaisen työntekijän rooliodotukset ja kehittyminen vaikuttavat tiedon jalostamiseen.
Esimiehet jalostivat tietoa työntekijöitä aktiivisemmin. Työfysioterapeutit suhtautuivat muita ammattiryhmiä kriittisemmin tiedon jalostamiseen. Yli 60-vuotiaat vastaajat suhtautuivat tiedon jalostamiseen aktiivisemmin.
–Suurin estävä tekijä tiedon jalostamiselle olivat kiire ja asenteelliset tekijät. Organisaatiokulttuurin sekä esimiehen rooli koettiin tärkeäksi tiedon jalostamisessa. Haasteeksi koettiin myös työterveyshuoltojen välinen lisääntynyt kilpailu sekä tietojärjestelmien käyttö, Mannermaa tiivistää.
Väitöstilaisuus perjantaina 19.4.
Terveystieteiden maisteri Katri Mannermaan tietojohtamisen alaan kuuluva väitöskirja Tiedon jalostaminen osaamiseksi – vertaileva tutkimus yksityisen ja julkisen sektorin työterveyshuolto-organisaatioissa tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 19.4.2013 kello 12 alkaen Festian Pieni Sali 1:ssä (Korkeakoulunkatu 6, Tampere). Vastaväittäjinä toimii professori Helinä Melkas Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Tilaisuutta valvoo professori Mika Hannula TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta.
Katri Mannermaa (39) on kotoisin Porista ja työskentelee työhyvinvointipäällikkönä Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä.
Lisätietoja: Katri Mannermaa, puh. 358 44 3447 089, katri.mannermaa@tut.fi
Väitöskirja verkossa: http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3047-0