Väitöstiedotteet - Tampereen teknillinen yliopisto

Perinteisesti ymmärrettyä muutosvastarintaa ei ole olemassa

Nykyisessä työelämässä suhtautuminen sekä muutokseen että sitä edistävään johtoon on tarinallista ja jatkuvasti liikkuvaa, selviää Eeva Kiiskisen väitöstutkimuksessa.

Merkityskeskeinen työ ja perinteiset muutosjohtamisen mallit sopivat huonosti yhteen. Totutut roolit, kuten muutosvastarintaiset tai muutosagentit, eivät vastaa nykyistä käsitystä alaisista. Tampereen teknillisessä yliopistossa väittelevä Eeva Kiiskinen tutki väitöskirjassaan johtajuuden ja johtajuussuhteen rakentumista muutostilanteessa.

– Johtajuutta syntyy vasta seuraajien avulla. Seuraajat siis määrittelevät sen, miten johtajuus toimii, Kiiskinen sanoo.

Muutos saa tarinan muodon

Vahva muutoskokemus muuttuu Kiiskisen mukaan tarinaksi, jonka avulla seuraajat puhuvat muutosta eläväksi. Kiiskisen tutkimuksessa hahmottui neljä erilaista muutosta käsittelevää tarinaa, joissa tietä näyttää ajoittain johto ja ajoittain seuraaja itse. Välillä seuraajat antavat ajan näyttää, mitä tuleman pitää, ja välillä tarina kertoo ulkopuolisuuden kokemuksesta. Näistä jokaisessa merkityksellistäminen (sensemaking) ja suhde johtoon ovat erilaisia.

– Muutoksesta kerrottu tarina vaihtui tiheästi ja samat henkilöt kertoivat eri tarinoita vaihdellen. Tästä syystä suhde johtoon muodostui esimerkiksi alistuvaksi, luottavaksi tai turhautuneeksi, Kiiskinen kertoo.

Välillä seuraajat olivat kriittisiä, ja ajoittain he ymmärsivät johtoa. Bloggaava ja autenttinen johtoryhmä keräsi erityisesti seuraajien hyväksyntää.

– Johdon kanssa oltiin samaan mieltä silloin, kun aiheena oli johtoryhmän muutosta käsittelevä blogi tai globaali markkinatilanne, Kiiskinen kertoo.

Seuraajat käyttivät muutoksesta hyvin värikästä kieltä. Muutosta kuvattiin muun muassa ”penkkipajatsoksi” ja ”viestikapulatouhuksi”. Pääkonttoria saatettiin kutsua kaukaiseksi paikaksi, kuten Korvatunturiksi, josta kaikki ovat kuulleet, ja joku on kuulemma siellä käynytkin.

– Muutosta johdetaan monissa organisaatiossa edelleen hyvin faktaperusteisesti ja rationaalisesti. Tutkimukseni mukaan muutos on kuitenkin ensisijaisesti emotionaalinen kokemus, Eeva Kiiskinen summaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 8.12.2017

FM, YTM Eeva Kiiskisen tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Johtajuuden rakentuminen muutoksessa: Narratiivisen merkityksellistämisen näkökulma (Construction of leadership in change: Narrative sensemaking perspective) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) talouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 8.12.2017 klo 12 alkaen Konetalon auditoriossa K1702 (Korkeakoulunkatu 6, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Eriksson Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuutta valvoo professori Petri Suomala TTY:n tuotantotalouden ja tietojohtamisen laboratoriosta.

Eeva Kiiskinen (39) on kotoisin Tampereelta ja työskentelee johdon neuvonantajana Gofore Oyj:ssa.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4067-7

Lisätietoja: Eeva Kiiskinen, puh. 040 558 0103,

Uutisen jättäjä: Sanna Kähkönen
Asiasanat: tiede ja tutkimus, tuotantotalous ja tietojohtaminen