Miksi kolesteroli ja kardiolipiini ovat meille elintärkeitä?
Meissä jokaisessa on arvioitu olevan noin sataa neliökilometriä vastaava alue lipideistä eli rasvasta koostuvia kalvoja. Sanja Pöyry tutki väitöstyössään tietokonesimulaatioiden avulla kahden elintärkeän lipidin, kolesterolin ja kardiolipiinin, vaikutuksia solun kalvojen ominaisuuksiin.Kehossamme on tuhansia erilaisia lipidejä. Niiden keskeisin tehtävä on muodostaa ohuita, vain muutaman nanometrin paksuisia kalvoja, jotka erottavat solun ympäristöstään ja jakavat sen erilaisiin toiminnallisiin osastoihin. Lipidikalvot eivät kuitenkaan ole passiivisia rakenneosia. Ne toimivat aktiivisina rajapintoina, vaikuttaen esimerkiksi kalvoproteiinien ominaisuuksiin. Kaikista soluissa olevista proteiineista kalvoproteiineja on noin puolet.
Kolesterolin ja kardiolipiinin on todettu olevan elintärkeitä solun kalvojen toiminnalle. Vaikka nämä kaksi lipidiä ovat rakenteellisesti hyvin erilaisia ja sijaitsevat eri osissa solua, niillä on todettu olevan osittain samankaltaisia vaikutuksia kalvojen ominaisuuksiin. Sanja Pöyry tutki väitöstyössään tätä ilmiötä käyttäen laskennallista molekyylidynamiikkaa. Molekyylidynamiikka on viime vuosikymmeninä osoittautunut erittäin hyödylliseksi välineeksi biologisten systeemien tutkimuksessa. Sillä on sekä täydennetty kokeellisia tuloksia että annettu ennusteita tapauksista, joita on vaikeaa tai jopa mahdotonta selvittää kokeellisesti.
Väitöskirjatyö selventää atomitason mekanismeja, jotka liittyvät kolesterolin ja kardiolipiinin toimintaan solun kalvoissa. Tulokset tukevat kardiolipiinin tärkeää roolia erään hengitysketjuun kuuluvan kalvoproteiinin toiminnassa. Tulokset vihjaavat myös mahdollisesta mekanismista, jonka avulla mikrobit voisivat suojautua uusia antibioottisia peptidejä vastaan.
Väitöstilaisuus perjantaina 25.1.
Diplomi-insinööri Sanja Pöyryn biofysiikan alaan kuuluva väitöskirja Computational modelling of membranes rich in cardiolipin and sterols ("Steroleita ja kardiolipiiniä sisältävien kalvojen laskennalinen mallintaminen") tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 25.1.2013 kello 12 alkaen Sähkötalon salissa S1 (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjänä toimii Dr. Ünal Coskun (Paul Langerhans Institute, Medical Faculty TU Dresden, Saksa). Tilaisuutta valvoo professori Ilpo Vattulainen TTY:n fysiikan laitokselta.
Sanja Pöyry (27) työskentelee TTY:llä tutkijana biologisen fysiikan tutkimusryhmässä
Lisätietoja: Sanja Pöyry, puh. 040 198 1185, sanja.poyry@tut.fi
www.tut.fi/biophys/