Väitöstiedotteet - Tampereen teknillinen yliopisto

Lasitettujen parvekkeiden ja terassien käyttömukavuus paremmaksi

Suomessa moni haluaa parvekkeelleen tai terassilleen lasituksen, mutta ne voivat olla etenkin kesällä aivan turhan kuumia. Kimmo Hilliaho tutki väitöskirjassaan, miten lasitettujen ulkotilojen käyttömukavuutta ja energiatehokkuutta voitaisiin parantaa.

Suomen ilmastossa lasituksella halutaan usein parantaa ulkotilojen käytettävyyttä. Käyttökausi pitenee, kalusteet ja rakenteet pysyvät turvassa sään armoilta. Lasitetut parvekkeet ja terassit kuitenkin ylilämpenevät helposti. Tähän pitäisi parvekkeiden suunnittelussa kiinnittää riittävästi huomiota, sanoo Tampereen teknillisessä yliopistossa 18.8.2017 väittelevä diplomi-insinööri Kimmo Hilliaho.

– Parvekkeiden ja terassien lasittaminen on usein hyvin järkevää ja tarpeellista. Ylilämpöongelmia ei kuitenkaan mietitä tarpeeksi, Hilliaho sanoo.

Lasitetun ulkotilan voi toki aina vaivattomasti avata, mutta haittapuolena siinä on kalusteiden likaantuminen esimerkiksi siitepölyllä ja havunneulasilla. Hilliaho ihmetteleekin ylilämpenemisen sivuuttamista taloyhtiön lasituspäätöksiä tehtäessä – varsinkin, kun Suomessa lasitettua terassia tai parveketta käytetään eniten juuri kesälomalla ja lämpimimpään aikaan.

– Näkökulma tuntuu olleen aiemmin vähän liikaakin säänsuojauksessa. Itse käyttäjä on unohdettu. Olennaista on, että lasitetuilla parvekkeilla tai terasseilla on miellyttävä olla ja energiansäästövaikutukset on huomioitu järkevällä tasolla, hän painottaa.

Uusi laskentatapa auttaa arkkitehtejä ja suunnittelijoita

Kimmo Hilliaho kehitti väitöstyössään uuden laskentatavan, jonka avulla lasitetun parvekkeen ja terassin sisäilmasto sekä toisaalta sen energiatalous pystytään optimoimaan. Hän teki tutkimustaan varten erilaisia lämpötila- ja energiatehokkuusmittauksia sekä tarkasteli erilaisia parvekeratkaisuja.

Energiansäästön kannalta keskeisimmät asiat ovat rakennuksen ulkoseinän määrä ja ominaisuudet, auringon säteilyenergian määrä sekä parvekkeen ulkoilmaan rajoittuvien osien määrä ja ominaisuudet.  Energiatehokkuus kuitenkin tarkoittaa usein korkeita lämpötiloja kesäisin. Hilliahon kehittämä laskentatapa antaa eväitä energiatehokkuuden optimointiin ja kertoo muun muassa sen, kuinka korkealle maksimilämpötila nousee ilman auringonsuojausta.

– Laskentatapa auttaa muun muassa arkkitehtejä ja rakennesuunnittelijoita varmistamaan, että parveke- tai terassilasituksen suunnitteluvaiheessa auringonsuojaukseen ja energiansäästövaikutuksiin kiinnitetään riittävästi huomiota, Hilliaho kertoo.

– Hyvällä suunnittelulla lasitus voi olla sekä energiatehokas että miellyttävä käytössä. Parvekkeelle voidaan hankkia auringonsuojaverhoja, jos passiiviset keinot eivät riitä pitämään parveketta riittävän viileänä kesäaikana. Niiden avulla parvekkeen olosuhteet ovat entistä paremmin käyttäjän säädeltävissä, kun hän voi tarpeen mukaan sulkea ja avata lasituksia ja niihin kytkettyjä verhoja. Tutkimustulokset voivat auttaa myös alan tuotekehitystä eteenpäin.

Väitöstilaisuus perjantaina 18.8.2017

Diplomi-insinööri Kimmo Hilliahon rakennustekniikan alaan kuuluva väitöskirja Energy Saving Potential and Interior Temperatures of Glazed Spaces: Evaluation through Measurements and Simulations tarkastetaan julkisesti Tampereen teknillisessä yliopiston (TTY) talouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 18.8.2017 klo 12 alkaen Rakennustalon salissa RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere).  Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Miimu Airaksinen (Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy). Tilaisuutta valvoo professori Matti Pentti Tampereen teknillisestä yliopistosta. Väitöstilaisuus pidetään suomeksi.

Kimmo Hilliaho (33) työskentelee tutkijana TTY:n rakennustekniikan laboratoriossa rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä.

Väitöskirjaan voi tutustua verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3979-4

Lisätietoja: Kimmo Hilliaho, puh. 040 078 090,

Uutisen jättäjä: Sanna Kähkönen
Asiasanat: tiede ja tutkimus, rakennustekniikka