Sosiaalisen median uusi trendi on sisältöjen tuominen reaaliaikaisesti mobiilikäyttäjien ulottuville. Yanqing Cui kehitti väitöstutkimuksessaan vuosina 2006–2011 uraauurtavia lähestymistapoja sosiaalisen median suunnitteluun.
Optinen mikroskopia on perustyökalu nykyaikaisessa luonnontieteen tutkimuksessa lääketieteestä nanoteknologiaan. Diplomi-insinööri Mikko J. Huttunen on kehittänyt väitöstyössään uusia optisia mikroskopiamenetelmiä muun muassa kudosten tai nanorakenteiden karakterisoimiseen.
Heikki Liimatainen esittelee väitöskirjassaan kuusi asiantuntija-arvioihin perustuvaa skenaariota, joilla vuodelle 2030 asetetut tiekuljetusten hiilidioksidipäästötavoitteet ovat saavutettavissa.
Diplomi-insinööri Tuukka Nieminen kehitti väitöskirjassaan mittaus- ja prosessointimenetelmiä urheilusuoritusten entistä tarkempaan analysointiin. Tiedosta hyötyvät huippu-urheilijat valmentajineen, harrastajat, urheiluväline- ja konsolipelivalmistajat sekä eri medioiden välityksellä myös katsojat.
Työterveyshuollon organisaatioissa liikkuu tietoa, mutta sitä voitaisiin hyödyntää nykyistä systemaattisemmin. Suurin estävä tekijä tiedon jalostamiselle olivat kiire ja asenteelliset tekijät, selviää terveystieteiden maisteri Katri Mannermaan väitöskirjasta.
Filosofian maisteri Antti Liski soveltaa väitöstyössään tilastollisia menetelmiä lonkkamurtumapotilaiden hoitokustannusten vertailuun sekä kuolleisuuden mallintamiseen. Menetelmät auttavat arvioimaan myös sairaanhoitopiirien kustannuksia entistä luotettavammin.
Uudet nanomateriaalit ovat nykyisiä materiaaleja kestävämpiä, muokattavampia ja mahdollistavat monien sovellusten, kuten syöpähoitojen kehityksen. Nämä materiaalit vaativat kehittyneitä valmistusmenetelmiä, joita filosofian maisteri Turkka Salminen on tutkinut väitöskirjassaan.
Sähköasemat ovat jakeluverkon tärkeitä solmukohtia. Niiden suojaus- ja automaatiojärjestelmät ovat tähän asti pohjautuneet johtolähtökohtaisiin suojalaitteisiin, mutta nyt on aika siirtyä keskitetympiin ratkaisuihin, väittää diplomi-insinööri Jani Valtari.
Muoveihin sovellettavan nanoteknologian tavoitteena on kehittää materiaaleille uusia hyödyllisiä ominaisuuksia ja sovelluskohteita. Katja Nevalainen etsi väitöskirjassaan parantuneita ominaisuuksia muoveille nanoseosaineiden, sulaseostuksen ja atomikerroskasvatuksen avulla.
Kolesteroliesterin kuljettajaproteiini on nykyään yksi kuumimmista kohteista sellaisten lääkeaineiden suunnittelussa, joilla pyritään nostamaan HDL-kolesterolin eli ”hyvän kolesterolin” määrää veressä. Artturi Koivuniemen väitös valaisee mm. kolesteroliesterin kuljettajaproteiinin atomitason mekani
Kuvien laatua voidaan parantaa kohinanpoistoalgoritmeilla, jotka pyrkivät poistamaan tilastolliset häiriöt kuvasta mahdollisimman tehokkaasti.
Verkkopalveluiden tai päätelaitteiden sisältämää tietoa yhdistävät mashup-sovellukset ovat osa seuraavan sukupolven internetiä. Diplomi-insinööri Arto Salminen etsi väitöskirjassaan ratkaisuja mashup-sovelluksen toteutukseen liittyviin ongelmiin.
Polttokennojen sähköä johtaviksi tukirakenteiksi kehitetään uusia ferriittisiä ruostumattomia teräslaatuja. Harri Ali-Löytty tutki väitöstyössään teräksen sähkönjohtavuuteen vaikuttavaa pintaoksidikerroksen koostumusta nanomittakaavassa miljoonia kertoja Aurinkoa kirkkaammalla synkrotronisäteilyllä.
Diplomi-insinööri Florin Ghidon kehitti väitöstyössään häviöttömän äänisignaalien koodauksen menetelmiä. Ne mahdollistavat pienemmät tiedostot ja nopeammat koodin purut kuin olemassa olevat standardit ja formaatit, kuten MPEG-4 ALS, MPEG-4 SLS ja FLAC. Musiikin laatu kuitenkin säilyy.
Työelämän muutokset synnyttävät työpaikoille uudenlaisia terveys- ja turvallisuusriskejä. Työtapaturmista kerätty ajankohtainen ja ajantasainen tieto auttaisi tapaturmien torjunnassa. Tietoa on saatavilla, mutta sitä voisi hyödyntää enemmän, selviää Noora Nenosen väitöskirjasta.
Diplomi-insinööri Henri Pesosen kehittämät matemaattiset menetelmät mahdollistavat tarkemman henkilökohtaisen paikannuksen kaupunkiympäristössä.
Eeva Toivari tutkii väitöskirjassaan matemaattisia malleja, jotka kuvaavat aivojen muovautuvuutta molekyylitasolla. Hän tarkastelee matemaattisten mallien simulointiin tarkoitettujen työkalujen käytettävyyttä ja ominaisuuksia. Mallien avulla saadut tulokset lisäävät tietoa Alzheimerin taudista.
Väitöstyössään Sami Holopainen on tutkinut erilaisia laskennallisia materiaalimalleja, joita käytetään amorfisten muovien mekaanisen käyttäytymisen kuvaamiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää tutkimus- ja tuotekehityksessä sekä käytännön suunnittelutyössä.
Meissä jokaisessa on arvioitu olevan noin sataa neliökilometriä vastaava alue lipideistä eli rasvasta koostuvia kalvoja. Sanja Pöyry tutki väitöstyössään tietokonesimulaatioiden avulla kahden elintärkeän lipidin, kolesterolin ja kardiolipiinin, vaikutuksia solun kalvojen ominaisuuksiin.
Diplomi-insinööri Karam Al-Khazarji on väitöstyössään perehtynyt koulutettujen maahanmuuttajien hyödyntämiseen kansainvälisessä rakennusliiketoiminnassa.
Vetyä, metaania, alkoholeja ja sähköä voidaan tuottaa bakteerien avulla mikrobiologisissa tuottoprosesseissa. Diplomi-insinööri Marika Nissilä tutki ja vertaili näitä prosesseja väitöstyössään ja osoitti, että suurimmat energiasaannot saadaan tuotettaessa samanaikaisesti vetyä ja metaania tai sähköä
IT-projektin onnistumiseen vaikuttaa ennen kaikkea osapuolten kyky kommunikoida keskenään. Projekteissa merkittävä riski on yhteisen kielen ja terminologian puute sekä erilaiset yrityskulttuurit, väittää diplomi-insinööri Kari Lilja.
Diplomi-insinööri Juha Virtanen on kehittänyt mustesuihkutulostettuja UHF-taajuusalueen RFID-tunnisteantenneja sekä tunnisteantenneja, joihin on integroitu passiivisia kosteus- ja lämpötila-antureita. Esineiden Internetin ja kaikkialla läsnä oleva älyn toteutuminen on taas askeleen lähempänä.
Diplomi-insinööri Anna Ruokonen esittelee väitöstyössään skenaariopohjaisen lähestymistavan palvelupohjaisten järjestelmien ohjelmistokehitykseen. Hän on tutkinut tähän ohjelmistoprosessiin liittyviä vaiheita ja kehittänyt niihin systemaattisia menetelmiä ja työkaluja.
Pyörivien koneiden kunnonvalvonta on vaativaa asiantuntijatyötä, jossa virheisiin ei ole varaa. Diplomi-insinööri Veli Lumme esittää väitöskirjassaan jatkuvasti oppivan menetelmän, jonka avulla koneiden vikatilojen ja normaalin toiminnan tunnistaminen helpottuu.