Tutkimusuutiset - Tampereen teknillinen yliopisto

Rakennusten energiankulutuksesta karttapohjaista tietoa

Asuminen aiheuttaa yli 30 prosenttia yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Tampereen teknillisen yliopiston kehittämällä Ekorem-mallilla pystytään arvioimaan rakennusten energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt.

Suomen asuinrakennuskantaa koskevat tiedot tarjoavat hyvän pohjan energiainnovaatioiden ja muutosten vauhdittamiseen.  Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä rakennus- ja huoneistorekisteri sisältää paikka- ja ominaisuustiedot Suomen rakennuskannasta. Tampereen teknillisen yliopiston kehittämällä Ekorem-mallilla pystytään puolestaan arvioimaan rakennusten energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt. Rekisteritietojen ja Ekorem-mallin yhdistämisestä syntyi malli, jolla pystytään laskennallisesti arvioimaan minkä tahansa alueen kaikkien asuinrakennusten energiankulutus ja päästöt. Malli on kehitetty Suomen Akatemian Ilmastonmuutos- eli FICCA-tutkimusohjelman LAICA-tutkimusprojektissa, joka keskittyy asumisen käyttäjälähtöisiin innovaatioihin ja niiden päästövähennysten arvioimiseen.

Tuloksia Tampereen Kaukajärveltä

Mallia on sovellettu Kaukajärven kaupunginosassa Tampereella. Kaukajärven alueella on 700 asuinrakennusta ja 11 000 asukasta. Kaupunginosan lämmöntuotantomuodoista kaukolämpö on tärkein, mutta osassa alueen kiinteistöistä on käytössä sähkölämmitys, maalämpöpumppu, öljylämmitys tai puun polttoon perustuva lämmitys.  Rakennusten eroihin energiankulutuksessa ja päästöissä vaikuttavat muun muassa rakennusajankohdan ja talotyypin rakenneratkaisut, asukasmäärä ja lämmitysmuoto.

Laskennan mukaan alueen asuinrakennuksissa lämmitykseen käytetyn hyötyenergian kulutuksessa on suuria eroja. Samoin lämmityksen aiheuttamissa kasvihuonekaasupäästöissä on suurta vaihtelua. Saman tienvarren kahdessa talossa toisen lämmitysenergiankulutus voi olla vuodessa yli kolminkertainen ja kasvihuonekaasupäästö yli nelinkertainen vähäpäästöisemmän talon neliömetriä kohti laskettuihin arvoihin verrattuna. Toisaalta tiettyyn aikaan rakennetun alueen taloissa on yhtäläisyyksiä.

Mallin avulla uusien käyttäjälähtöisten innovaatioiden päästövähennyksiä voitaisiin suhteuttaa asumisen kokonaispäästöihin. Se voi kuitenkin olla monella tavoin hyödyllinen, kun suunnitellaan, miten asuinrakennusten päästöjä voitaisiin vähentää.

LAICA-hankkeessa jatketaan erilaisten käyttäjälähtöisten asumisen innovaatioiden päästövähennysten arviointia. Seuraavaksi analysoidaan sähkön kulutuksen ajoittamista. Laaja tutkimusprojekti on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, Suomen ympäristökeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteishanke ja se jatkuu vuoden 2014 loppuun. Tampereen teknillinen yliopisto on osallistunut asuinrakennusten laskennan ja havainnollisen esittämisen kehittämiseen.

Lisätietoja:
Tampereen teknillinen yliopisto
Projektipäällikkö Juhani Heljo, puh. 040 544 2830, juhani.heljo@tut.fi

Suomen ympäristökeskus
Erikoistutkija Ari Nissinen, puh. 0400 148813ari.nissinnen@ymparisto.fi

Lue lisää hankkeesta Suomen Akatemian sivuilta
 

Uutisen jättäjä: Kemiläinen Marjut
Asiasanat: tiede ja tutkimus, palvelut ja yhteistyö