Kunta-alan tapaturmien torjuntaa tehostetaan
Kunta-alan työtapaturmien torjuntatyötä voidaan kohdentaa aiempaa tarkemmin, koska kunta-alan ammattiluokkakohtaiset tapaturmasuhteet ovat nyt hyödynnettävissä turvallisuutta edistävässä johtamisessa. Sen mahdollistaa TTY:n juuri valmistunut selvitys kunta-alan työtapaturmista.
TTY:n teollisuustalouden laitoksen turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu –yksikkö on selvittänyt perusteellisesti vuonna 2009 kunta-alalla korvatut työtapaturmat. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kuntaryhmän, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työsuojeluosaston kanssa.
Tutkimusaineistona käytettiin TVL:n Tapaturmapakkia sekä KT Kuntatyönantajien ja Tilastokeskuksen kunta-alan palkkatilastoon sisältyviä ammattinimike- ja henkilömäärätietoja.
Tilastotiedot yhdistettiin ja analysoitiin. Keskeinen tutkimuskohde oli ammattiluokkakohtaiset tapaturmasuhteet: korvattujen tapaturmien lukumäärä tuhatta työntekijää kohti.
Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit pitkään samalla tasolla
Tutkimuksen mukaan kunta-alan työtapaturmien sekä ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen määrässä tai painopisteissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. Vuonna 2009 kunta-alalla korvattiin yhteensä 24 245 työtapaturmaa, joista oli työpaikkatapaturmia 18 108 (75 %), työmatkatapaturmia 5 161 (21 %) ja ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä 976 (4 %).
Kunta-alan työtapaturmaluvut ovat olleet korkeimmillaan vuonna 2008. Kunta-alalla on korvattu vuosina 2005–2009 keskimäärin 23 100–25 800 työtapaturmaa ja ammattitautia. TVL:n tietojen mukaan kunta-alan tapaturmatilanne vuonna 2010 on pysynyt tällä tasolla.
Täsmätietoa kunta-alan työtapaturmista
Ammattiryhmittäin lukumääräisesti eniten vähintään neljän päivän työstä poissaoloon johtaneita työpaikkatapaturmia sattui terveyden- ja sairaanhoitotyössä (1 847 tapausta), kiinteistönhoito- ja siivoustyössä (869), päivähoitotyössä (707), sosiaalialan työssä (626) sekä opetustyössä (539).
Riskialtteimmiksi töiksi havaittiin maatilatalous- ja eläinhoitotyöt (maatalouslomitus, tapaturmasuhde 117,0), konepajatyö (71,9), vartiointi- ja suojelutyö (palo- ja pelastusala, 58,8), puutarha- ja puistotyö (52,7) sekä tieliikennetyö (50,1), kun koko kunta-alan tapaturmasuhde oli 17,6 tapaturmaa/1000 työntekijää.
Positiivisena kehityksenä voidaan nähdä, että kunta-alan työtapaturmat johtavat aiempaa harvemmin 4–30 päivän työkyvyttömyyteen (vähennystä 5 % vuosina 2005–2009). Alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työtapaturmien määrä on kuitenkin samalla lisääntynyt(15 %).
Kunta-alalla sattuu edelleen suhteellisesti vähemmän työpaikkatapaturmia (osuus 75 %) ja toisaalta suhteellisesti enemmän työmatkatapaturmia (osuus 21 %) kuin yleensä Suomessa (82 % ja 15 %). Lisäksi työmatkatapaturmat johtavat kunta-alalla hieman useammin yli neljän päivän työkyvyttömyyteen (51 %) kuin yleensä Suomessa (47 %).
Vuonna 2009 työpaikkatapaturmista 68 % ja työmatkatapaturmista 87 % sattui naisille. Naisia oli silloin 79 % ja miehiä 21 % kunta-alan henkilöstöstä. Yli 54 -vuotiaille sattui suhteellisesti eniten työmatkatapaturmia (28 %). Vastaavasti suhteellisesti yleisimmin työpaikkatapaturmiin joutuivat alle 25-vuotiaat (13 %).
Kunta-alan työpaikkatapaturmat liittyivät kaikilla toimialoilla tapahtuneisiin työtapaturmiin verrattuna useammin henkilön liikkumiseen (43 % kunta, 34 % kaikki alat), äkilliseen fyysiseen kuormittumiseen (19 % kunta, 16 % kaikki alat) tai väkivaltaan, järkyttävään tilanteeseen tai poikkeavaan läsnäoloon (9 % kunta-ala, 4 % kaikki alat).
Työmatkatapaturmia sattuu talviaikaan (marras-huhtikuussa) keskimääräistä enemmän, ja ne ovat silloin yleisimmin jalankulkutapaturmia (58–74 % kaikista työmatkatapaturmista). Kesäaikaan enin osa työmatkatapaturmista on polkupyörätapaturmia (39–50 %).
Ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen (976 tapausta) altistustekijöistä olivat yleisimpiä kemialliset altisteet (46,8 % tapauksista) sekä biologiset altisteet (44,2 %). Miehillä yleisin altiste oli kemiallinen (65,8 % tapauksista), naisilla puolestaan biologinen altiste (50,8 %). Ammattitautitilastointimenettely on muuttunut, joten jatkossa vuositiedot eivät ole nykyisten tietojen kanssa täysin vertailukelpoisia.
Tapaturmien ehkäisyyn panostetaan kunta-alalla
Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kuntaryhmä, jossa ovat edustettuina kuntatyönantaja, alan palkansaajajärjestöt sekä yhteistyökumppanit, hyödyntävät kunta-alalle suuntaamassaan kehittämistyössä nyt valmistuneita tutkimustuloksia. Kunta-alalle ollaan valmistelemassa lähivuosina toteutettavaa valtakunnallista toimintaohjelmaa, jossa painotetaan turvallisuutta ja työhyvinvointia edistävää käytännön johtamista. Tässä ohjelmassa hyödynnetään tätä uutta tietoa kunta-alan ammattiryhmäkohtaisesta tapaturmatilanteesta kohdennettaessa täsmällisemmin toimintaa tarpeiden mukaisesti.
Lisätietoja
• tutkija Noora Nenonen, Tampereen teknillinen yliopisto, p. 040 849 0352
• tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja, työmarkkina-asiamies Markku Roiha, KT Kuntatyönantajat, p. (09) 771 2360
• työympäristötoimitsija Urpo Hyttinen, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, p. 010 770 3293
• asiantuntija Timo Suurnäkki, Työturvallisuuskeskus (TTK), p. 0400 706 193
Tutkimusraportti
Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt vuonna 2009. Nenonen, Noora, Työturvallisuuskeskus. 22107, 64 sivua, www.ttk.fi/files/2441/Kunta_alan_tyotapaturmat_2009.pdf