Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa luotiin tähän asti kattavin sukupuu ihmisen solutyypeistä. Tuloksia voidaan soveltaa kehitettäessä soluhoitoja esimerkiksi sydäntauteihin ja neurologisiin sairauksiin.
Asuminen aiheuttaa yli 30 prosenttia yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Tampereen teknillisen yliopiston kehittämällä Ekorem-mallilla pystytään arvioimaan rakennusten energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt.
TTY:n tutkijat kehittivät kansainvälisen vertailun voittaneen laskennallisen menetelmän, joka tuottaa tietoa solun säätelymekanismeista. Proteiinien sitoutumista mittaavalla mikrosiruteknologialla saatuja mittaustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi syövän tutkimuksessa.
Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) on tutkittu ihmisiin indusoituvia virrantiheyksiä 400 kilovoltin sähköasemilla ja voimajohdoilla työskenneltäessä. Tutkimus liittyy parhaillaan käsittelyssä olevaan EU:n direktiiviehdotukseen terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista.
Yhdysvaltalaisen optiikan tiedeseuran lehden joulukuun numerossa esitellään vuosittain kooste vuoden tärkeimmistä tutkimustuloksista optiikan alalta. Tänä vuonna mukaan pääsi 30 tutkimusta, mukaan lukien TTY:n optiikan laboratorion tutkimus.
Nature Photonics -lehti julkaisi fysiikan professori Martti Kaurasen katsausartikkelin, joka käsittelee epälineaarista plasmoniikkaa. Plasmoniikka on eräs optiikan ja fotoniikan tärkeimpiä nykyisiä tutkimusaiheita.
Suomen Akatemian toteuttamaan kansainväliseen tieteenala-arviointiin osallistui TTY:ltä neljä yksikköä. Optoelektroniikan tutkimuskeskus arvioitiin erinomaiseksi ja fysiikan laitoksen yksiköt erittäin hyviksi. Kaikki yksiköt profiloituvat erinomaisesti suomalaisessa fysiikan tutkimuksen kentässä.
Tamperelaistutkijat rakentavat toimivaa kolmiulotteista hermosolumallia, joka jäljittelee aivojen toimintaa. Euroopan komission rahoittaman aivo- ja neuronitutkimusprojektin budjetti vuosille 2012–2014 on neljä miljoonaa euroa, josta tamperelaisten osuus on 1,7 miljoonaa.
Professorit Risto Wichman Aalto-yliopistosta ja Mikko Valkama TTY:stä kehittävät moniantennista kaksisuuntaista lähetin-vastaanotinta ja kaksisuuntaista tiedonsiirtoa hyödyntäviä verkon perusrakenteita. Parhaimmillaan ne muuttavat merkittävästi tulevaisuuden radiotekniikkaa.
Suomen Akatemian Ohjelmoitavat materiaalit -tutkimusohjelmassa rahoitetaan muun muassa professori Mircea Guinan kansainvälistä tutkimushanketta, joka syventyy kvanttioptisiin ilmiöihin.
Tampereen yliopiston TAUCHI-tutkimuskeskus ja Tampereen teknillisen yliopiston IHTE-yksikkö tutkivat ja kehittävät tulevaisuuden auton ja sen kuljettajan vuorovaikutusta kansainvälisessä tutkimushankkeessa.
Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta päätti kokouksessaan 6. kesäkuuta 2011 rahoitettavista tutkijatohtorin tutkimusmäärärahoista. TTY:llä rahoitusta sai signaalinkäsittelyn laitoksen tutkijatohtori Kirsi Granbergin projekti, joka käsittelee aivokasvaimia.