Uutiset ja tapahtumat - Tampereen teknillinen yliopisto

TTY:n tietotekniikan koulutus ponkaisi takamatkalta kärkeen

Tampereen teknillinen yliopisto perusti tietojenkäsittelytekniikan professuurin vuonna 1980.
Professori Reino Kurki-Suonion johdolla TTY:n tietotekniikan koulutus ponkaisi takamatkalta kärkeen.
Professori Reino Kurki-Suonion johdolla TTY:n tietotekniikan koulutus ponkaisi takamatkalta kärkeen.

Virkaan kutsuttiin professori Reino Kurki-Suonio, jolla oli takanaan jo 15 vuoden ura Tampereen yliopistossa tietojenkäsittelyopin professorina. Moni yllättyi siitä, että TTY:n vastaperustettu professuuri kiinnosti alan asiantuntijana ja edelläkävijänä yleisesti pidettyä Kurki-Suoniota.

Taustalla oli useita syitä, joista ehkä tärkein oli hyvä yhteistyö elektroniikan laitoksen energisen ja visionäärisen professorin Yrjö Neuvon kanssa.

– Koin virkistäväksi haasteeksi sen, että teknillisen korkeakoulun ympäristö antoi alan opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen erilaisia mahdollisuuksia kuin lähinnä yhteiskuntatieteisiin suuntautunut yliopisto, Kurki-Suonio kertoo.

Lähes puhtaalta pöydältä aloitettiin

– Tullessani TTY:n ohjelmisto-opetus oli hyvin vaatimatonta. Sain todella aloittaa puhtaalta pöydältä.

– Ensiksi oli päätettävä, sijoitetaanko professuuri matematiikan vai elektroniikan laitokselle. Olin taustaltani matemaatikko, mutta katsoin, että ohjelmistokoulutus pitää yhdistää laitteistotuntemukseen. Valitsin siis elektroniikan.

Muihin yliopistoihin verrattuna TTY perusti tietotekniikan professuurin varsin myöhään, mutta Kurki-Suonion mielestä erittäin otolliseen aikaan.

– Mikroprosessorit olivat tehneet läpimurron, ja ne yleistyivät nopeasti myös teollisuudessa. Pääsimme mukaan isoon kehitysharppaukseen.

Jälkikäteen on arvioitu, että mikroprosessoreista kovaan vauhtiin ponnistanut tietotekniikan kehitys on muuttanut TTY:tä eniten. Elektroniikan ja tietotekniikan liitolla tekniikkaan avattiin kokonaan uusi tulokulma ja tekemistä sävytti ennakkoluuloton Hervannan henki.

– Jos joku menestyi ja sai tutkimukseensa tukea, siitä iloittiin yhdessä. Ei ajateltu, että se on itseltä pois.

Kasvu alkaa nopeasti

– Insinöörien kouluttamisessa otin ohjenuorakseni hyvien ohjelmointitaitojen opettamisen. Ytimessä olivat hyvä ymmärrys ohjelmointikielten ja käyttöjärjestelmien periaatteista ja taito käsitellä keskeisiä tietorakenteita. Nippelitiedon sijaan oli tärkeää ymmärtää, mitä on kaiken takana, Kurki-Suonio kertoo.

Vuonna 1983 tietojenkäsittelytekniikka irtaantui elektroniikan laitoksesta. Viisi vuotta myöhemmin se jaettiin valtavan kasvun takia ohjelmistotekniikan ja signaalinkäsittelyn laitoksiksi.

1980-luvun puolivälissä TTY:lle perustettiin Tietotekniikan tutkimuslaitos, josta kehittyi 90-luvulla TTY:n Digitaalisen median instituutti. Tutkimuslaitos luotiin lähinnä yliopiston ja yrityselämän yhteistyötä varten. Myös Kurki-Suonio näki jo varhain tietotekniikan mahdollisuudet teollisuudelle.

– Olen aina pitänyt yhteistyötä teollisuuden kanssa suuressa arvossa ja kokenut, että se kuuluu suorastaan yliopiston tehtäviin.

Kurki-Suonio oli virittänyt yhteistyötä jo Tampereen yliopistossa Oy Softplan Ab:n avulla. Yritys perustettiin Nokian tytäryhtiöksi, ja sen toimialana oli ohjelmointikielen kääntäjien ja muiden systeemiohjelmistojen suunnittelu ja kehitys. Softplanin sivutoimisena tieteellisenä johtajana Kurki-Suonio otti opiskelijoita mukaan ohjelmistokehitysprojekteihin.

Ohjelmointia myös yrityksille

Kurki-Suonio toi Softplan-yhteistyön mukanaan TTY:lle, jossa se otettiin vastaan innokkaasti, olihan TTY "teollisuuden korkeakoulu" ja "Nokian yliopisto".

Kurki-Suonio oli perustamassa TTY:lle myös ohjelmistoprojektin vetäjän OHKO-koulutusta, jolla sadat suomalaisyritykset hankkivat itselleen ohjelmisto-osaamista.

– Se ei ollut tieteellisesti ansiokasta, vaan sen arvo on yhteiskunnallisen tehtävän täyttämisessä ja yritysten kehittämisessä, Kurki-Suonio sanoo.

Pirstoutunut tieteenala

Reino Kurki-Suonio jäi eläkkeelle tietojenkäsittelytekniikan professorin tehtävästä vuonna 2002.

– Uraani aloittaessa 60-luvulla oli näkevinäni tietotekniikassa yhtenäisen tieteenalan. Näin ei enää ole.

– Internetin mukana olemme siirtyneet tietoteknisen kulttuuriin, jossa tiedon digitaalinen esittäminen, tallentaminen ja siirtäminen ovat läsnä kaikessa mitä teemme. Tieteenalana tietotekniikka on pirstoutunut, samoin on käynyt alan koulutukselle ja tutkimukselle.

TTY:n tietotekniikan laitos vastaa nykyisin tietotekniikan ja ohjelmoinnin perusopetuksesta koko yliopistossa. Englanninkielinen nimi Pervasive Computing kuvaa hyvin laitoksen suuntautumista jokapaikan tietotekniikkaan.

Lue myös:

"Etäisyys ei enää estä tekemästä yhteistyötä"
Kun Suomi liittyi internetiin vuonna 1988, internetiä käyttivät pääosin vain korkeakoulut ja tiedeyhteisöt.

Fi-domain täyttää 30 vuotta
Joulukuussa 2016 on kulunut 30 vuotta Suomen fi-domainin eli kansallisen verkkotunnuksen rekisteröinnistä.

Uutisen jättäjä: Mika Puonti
Asiasanat: opiskelu ja opetus, tiede ja tutkimus, palvelut ja yhteistyö, tietojärjestelmät, työssä tty:llä, tietoa tty:stä, näkyvyys ja viestintä, tietotekniikka