Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan neuvottelukunta piti kevätkokoustaan 5.3.2013.

Paikalla olivat neuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Hammar (Insta DefSec Oy), Kari Pehkonen(Renesas Mobile Europe), Jukka Saarinen (Nokia Oyj), Veli-Pekka Vatula (Intel Oy) ja Jussi Viljanen (Tuotekehitys Oy Tamlink). Tiedekunnan laitoksia edustivat laitosjohtajat Lauri Sydänheimo, Ari Visa, Seppo Valkealahti ja Tommi Mikkonen. Tiedekunnasta olivat mukana dekaani Ulla Ruotsalainen, tiedekuntapäällikkö Pirjo Kuhanen ja tiedekuntatiedottaja Kaisa Niskanen. Opiskelijanäkökulmaa kokoukseen toi Jussi-Pekka Teini. Tieteenalojensa ajankohtaisia asioita esittelemässä olivat professori Jarmo Harju ja professori Minna Kellomäki.

Kevätkokous alkoi tiedekunnan vuoden 2012 tuloksien katsauksella. Kandidaattitutkinnosta valmistuneiden osalta toteutumiin oltiin tyytyväisiä. Diplomi-insinööritutkintojen suhteen ei tavoitteisiin kaikilta osin täysin päästy. Taustalla vaikuttaa osaltaan yleinen epävarma taloudellinen tilanne. Keskusteltiin mahdollisuuksista tehdä uudenlaista yhteistyötä yritysten kanssa diplomitöiden suhteen. Väitöskirjojen suhteen vuonna 2012 päästiin lähelle tavoitemäärää.

Laitosjohtajat esittelivät laitostensa uudistuneet strategiat ja tutkimustoiminnan painopistealueet. Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitoksen johtaja Lauri Sydänheimo nosti esille kolme kärkeä joiden kanssa yritysyhteistyötä tullaan tekemään jatkossa: terveyssovellukset, langattomuus, energiatehokkuus. Nousevia tutkimusaloja laitoksella ovat IBE- Biodegradable Implantable Electronics ja NC- Nano Communications. Signaalikäsittelyn laitoksen johtaja Ari Visa kertoi laitoksen suunnanneen tutkimustoimintaa enenevässä määrin signaalin käsittelystä signaalin tulkintaan. Keskustelu kävi vilkkaana mm. ”Intelligence in machines” –tutkimusuuntaan  liittyvien 3 D –tulostimien skenaarioista ja niiden potentiaalisesta vaikutuksesta erityisesti lyhytsarjatuotantoon. Sähkötekniikan laitosjohtaja Seppo Valkealahti nosti esille erityisesti ”Smart grids” tutkimusalueen, jossa hajaannutetaan keskitettyä voimantuotantoa ja säädetään kulutusta paikallisesti kotiautomaation keinoin. Uusiutuvan energian (tuulivoima, aurinkoenergia) kytkeminen verkkoon on myös merkittävä tutkimuskohde ja niiden osalta teknologiaviennillä on iso rooli. Tietotekniikan laitoksen johtaja Tommi Mikkonen nosti erityisesti esille ohjelmoinnin vahvan painoarvon; kaikki laitteet jatkossa sisältävät enemmän tai vähemmän ohjelmointia. Toinen strateginen painopistealue on tietoturvallisuus.

Paikalla olijat saivat myös kuulla professori Jarmo Harjun NISEC (Network and Information Security) -ryhmän kyberturvallisuuteen liittyvistä strategiapohdinnoista. NISEC on vastannut tietoturvallisuuden opetuksesta TTY:ssä vuodesta 1999 lähtien, ja on viime vuosina aktivoitunut myös tutkimuksessa. Opintokokonaisuutta on laajennettu ja syksystä 2013 lähtien tietoturvallisuus on yksi tietotekniikan diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelman pääaineista. Taustalla on mm. teollisuuden kasvava tarve osaajista. Tavoitteena on myös kehittää kyberlaboratoriokonseptia, joka mahdollistaisi mm. aktiivisissa hyökkäyksissä käytettyjen menetelmien tutkimisen. Aihe viritti vilkasta keskustelua ja yritysten edustajat pitivät liikkeelle lähtöä koulutusalan kehittämiseksi erittäin suotuisana kehityksenä.

Neuvottelukunnan kokouksen päätti Minna Kellomäen esitys ”Kudosteknologia: ihmisen varaosat ja monitorointi”. Minnan omaa alaa ovat erityisesti biomateriaalit, yksi kudosteknologian keskeinen kivijalka. Ihmisen varaosat” –yhteishanke (TaY ja TTY) sisältää useita alahankkeita, joista Minnan vastuulla on biomateriaaliosuus. Kudosteknologian tieteenalat materiaalitekniikka, biologia, biolääketiede ja kirurgian muodostavat yhdessä poikkitieteellisen osaajaverkoston. Tällä hetkellä TTY:n ja Tampereen yliopiston yhteinen BioMediTec muodostaa yhteensä noin 250 tutkijan tutkimusyhteisön. Tavoitteena on tuottaa yhä enemmän kaupallisia terveysalan sovelluksia.