Nimitysuutiset - Tampereen teknillinen yliopisto

Tero Joronen TUT Industry Professoriksi

Tekniikan tohtori Tero Joronen aloitti elokuun alussa Tampereen teknillisessä yliopistossa TUT Industry Professorina. Kekseliäs teollisen tuotekehityksen moniosaaja arvostaa sekä tiivistä yritystyhteistyötä että tiedettä uteliaisuuden vuoksi.

TUT Industry Professor on yliopistolle tärkeä linkki teollisuuden ja tutkimusmaailman välille. Tampereen teknillisessä yliopistossa heitä on nyt kaksi, kun Tero Joronen aloitti elokuun alusta yliopistolla. Työaikansa Joronen jakaa Valmetin ja TTY:n kesken.

– Professuurissani käsittelen muun muassa voimalaitos- ja polttotekniikkaa, mutta tehtäväni alaa ei ole tiukasti määritelty. Olen teollisen tuotekehityksen moniosaaja, jolla on kokemusta monista teollisuusprosesseista sekä tutkimusyhteisöistä. Tuon TTY:lle näkymystä teollisuuden tarpeista ja toiveista ja kykyä vastata nopeasti tuotekehitystarpeisiin, Tero Joronen kertoo.

Joronen on tehnyt tutkimusta biopolttoaineista, polttotekniikasta, biotekniikasta, prosessien kehittyneistä säädöistä ja optimoinnista. Lisäksi hänellä on pitkä kokemus teollisesta tuotekehityksestä ja innovoinnista.

– Olen erityisen hyvä ymmärtämään tarvittavien ratkaisujen vaatimuksia ja olen myös kekseliäs. Intohimoni on miettiä uusia ratkaisuja. Olen lisäksi päämäärätietoinen projektien toteuttaja.

KUKA?
Tero Joronen (s. 1969 Imatralla)

Tutkinnot:

  • Tekniikan tohtori 2005, TTY
  • Diplomi-insinööri 1994, TTY
     

Tärkeimmät työtehtävät:

  • Pitkä ura Valmetilla vuodesta 1994 alkaen
  • TTY:llä Suomen Akatemian apurahalla jatko-opintojen aikana
  • Vierailujaksot University of California at Berkeleyssä post graduate ja post doc -vaiheissa
  • Oma toiminimi Ideahyrrä, jonka nimissä kaupallistaa työnsä ulkopuolisia keksintöjä muun muassa rakennustekniikan alalta.
     

Perhe ja harrastukset: Vaimo yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä, 12- ja 6-vuotiaat lapset. Harrastuksiin kuuluu lapsiperhearjen ohella kulttuuria, kuten näyttelemistä, sekä avioliittotyötä.

Tavoitteena kilpailukykyinen suomalaistekniikka

Tuore professori aloitti vuonna 1994 Valmetilla ja on tehnyt pitkän uran saman, joskin matkan varrella nimeään vaihtaneen ja nyt taas Valmetiksi palanneen yrityksen leivissä. Uran varrelle mahtuneita merkkipaaluja tutkimuksen näkökulmasta ovat muun muassa tuloksekkaat tuotekehitysprojektit ja tuotteet, kuten meesauunin ja leijukerroskattilan optimoinnit sekä Valmetin uusi puupölypolttoratkaisu. Parhaillaan Joronen työskentelee kiinteän biomassan nesteyttämisen parissa. Nyt tekniikkaa tehdään vasta laboratoriossa, mutta tavoitteena ryhmällä on tekniikan kaupallistaminen.

– Haluan kehittää uutta suomalaista tekniikkaa, joka on kilpailukykyistä. Lisäksi haluaisin opettaa teollista tuotekehitystä ja innovointia. Haluaisin myös yhdistää osaamistani prosessien kehittyneiden säätöjen ja optimoinnin alueella. Toivoisin, että yhteistyökumppanit voisivat ottaa laajasti yhteyttä tutkimustarpeiden merkeissä.

– Haluaisin kehittää tutkimusryhmäämme myös perinteisen energia- ja polttotekniikan alueilla. Meillä onkin Valmetissa käynnistymässä EU-hanke, jossa teemme yhteistyötä TTY:n kanssa poltonmallinnuksen saralla, Joronen sanoo.

Intohimoa unohtamatta

Tero Joronen on innostunut uudesta pestistään, sillä hän kokee TTY:llä olevan paljon potentiaalia toimia vielä nykyistäkin enemmän yhteistyössä teollisuuden kanssa. Myös TTY:n rehtori Mika Hannula on tyytyväinen siihen, että yliopisto on tunnettu hyvistä suhteistaan elinkeinoelämän kanssa.

– Hyvät suhteet ovat vahvuus, jotka auttavat sekä opetuksen kehittämisessä että tutkimuksessa. Kun tiedämme, mitä yritysmaailmassa tarvitaan, pystymme siirtämään tutkimustulokset nopeasti yritysten käyttöön, Hannula kertoo.

– Kiinteä yhteistyö yritysten kanssa on myös yksi syy siihen, että tutkintojemme työelämärelevanssi on erittäin hyvä ja meiltä valmistuneet diplomi-insinöörit työllistyvät hyvin, hän jatkaa.

Tero Joronen arvostaa myös sitä, että yliopistossa jätetään tilaa uteliaisuudelle ja tieteen tekemisen palolle.

– Yliopistojen yhteistyö teollisuuden ja yritysten kanssa on äärimmäisen tärkeää, mutta minusta myös yhteiskunnan pitäisi nähdä perus- ja soveltavan tutkimuksen tukeminen tärkeänä ja kannattavana yhteiskunnallisena investointina. Tietysti seulan täytyy olla melko tiukka, mutta aina ei voi tietää mikä tutkimus loppujen lopuksi tuottaa kultakimpaleen. Myös akateemiseen vapauteen, intohimoon ja tieteelliseen uteliaisuuteen pitää olla mahdollisuus, Joronen painottaa.

Uutisen jättäjä: Sanna Kähkönen
Asiasanat: opiskelu ja opetus, tiede ja tutkimus, työssä tty:llä, tietoa tty:stä, energia