Nimitysuutiset - Tampereen teknillinen yliopisto

Paavo Rasilo akatemiatutkijaksi, viisi uutta tutkijatohtoria

Assistant Professor Paavo Rasilo sähköenergiatekniikan laboratoriosta on yksi Suomen Akatemian valitsemista 22:sta luonnontieteiden ja tekniikan alan akatemiatutkijasta. Rasilon alaa ovat sähkökoneiden energiatehokkuus ja magneettiset materiaalit. TTY sai myös viisi uutta Akatemian tutkijatohtoria.

Suomen Akatemia myönsi 9,5 miljoonaa euroa akatemiatutkijan tehtäviin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan päätöksellä rahoitetaan 22 viisivuotista akatemiatutkijan tehtävää. Yksi heistä on Paavo Rasilo, joka aloitti vuonna 2015 TTY:llä sähkömagnetiikan Assistant Professorina ja on työskennellyt tähän vuoteen saakka Suomen Akatemian tutkijatohtorina.

Tällä hetkellä Rasilo kehittää tutkimuksessaan uusia laskentamenetelmiä tehoelektroniikan magneettisten komponenttien kuten muuntajien eri osissa syntyvien energiahäviöiden määrittämiseksi.

– Kun energiahäviöitä ymmärretään paremmin, voidaan parantaa laitteiden kustannustehokkuutta. Se voi myös merkittävästi pienentää sähkönkäyttöön liittyviä hiilidioksidipäästöjä ja siten edesauttaa Suomelle asetetun päästötavoitteen saavuttamista, Rasilo kertoo.

Hän aikoo keskittyä jatkossa erityisesti uudenlaisten magneettisten materiaalien mallintamiseen. Tuloksena toivotaan uutta tietoa tehohäviöiden syntymekanismeista magneettisissa komponenteissa.

– Nimitys mahdollistaa pitkäjänteiseen tutkimustyöhön keskittymisen. Pyrimme kasvattamaan tutkimusryhmää aiheen ympärille ja luomaan uutta tutkimustietoa numeerisen laskennan ja tehoelektroniikan sovellusten rajapinnasta.

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan tuli 206 akatemiatutkijahakemusta. Hakijoista noin 11 prosenttia sai rahoituksen.

– Akatemiatutkijat edistävät laadukkaan tutkimustyön kautta suomalaisen tutkimuksen tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista. Tärkeimmät kriteerit ovat hakijan henkilökohtainen pätevyys sekä tutkimuksen laatu, vaikuttavuus ja uutuusarvo, Suomen Akatemian tiedotteessa kerrotaan.

Toimikunta myöntää akatemiatutkijoille palkkarahan lisäksi rahoitusta oman ryhmän perustamiseen ja muihin tutkimuskuluihin.

Kaikki tuoreet akatemiatutkijat luonnontieteiden ja tekniikan aloilla löytyvät Suomen Akatemian sivuilta >>

Viisi uutta tutkijatohtoria

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta päätti rahoittaa myös 48 kolmevuotista tutkijatohtorin tehtävää yhteensä 12,3 miljoonalla eurolla. TTY:n uudet tutkijatohtorit ovat Harri Ali-Löytty aiheenaan Aurinkopolttoainepaneeli – luonnon innoittama ratkaisu energiantuotantoon, David Hästbacka aiheenaan Teollisten järjestelmien semanttinen yhteentoimivuus, Mikko Huttunen aiheenaan Kohti epälineaarista kvanttioptiikkaa nanokokoluokan fotonirakenteita hyödyntäen, Nataliya Strokina aiheenaan Robotti joka tunnistaa virtaukset kuin kala sekä Michelangelo Paci aiheenaan CardSiPop - Kantasoluista erilaistettujen sydänsolujen in silico -populaatiot lääketurvallisuuden määrittämiseksi.

Hakijoista rahoitusta sai noin 17 prosenttia.  Tärkeimmät kriteerit valinnassa olivat hakijan henkilökohtainen pätevyys sekä tutkimuksen laatu, vaikuttavuus ja uutuusarvo. Toimikunta piti tärkeänä myös tutkijan liikkuvuutta ja aiempaa kokemusta erilaisissa tutkimusympäristöissä työskentelystä.

 Katso kaikki uudet tutkijatohtorit Suomen Akatemian sivuilta >>

Uutisen jättäjä: Sanna Kähkönen
Asiasanat: tiede ja tutkimus, akatemiatutkija, suomen akatemia