Uutiset ja tapahtumat - Tampereen teknillinen yliopisto

Mitä kaikkea voisi valmistaa biokomposiiteista?

Kuiduilla on keskeinen rooli siinä, millaisia ominaisuuksia moniin arkipäiväisiin tuotteisiin voidaan kehittää. TTY koordinoi kansainvälistä FibreNet-hanketta, jonka päätavoitteena on kehittää uusia työkaluja ja menetelmiä biokuituja sisältävien tuotteiden ominaisuuksien hallintaan.
FibreNetissä hyödynnettävä, TTY:llä kehitetty ainutlaatuinen robotiikkaa ja optista mikroskopiaa yhdistävä järjestelmä yksittäisten sellukuitujen mekaaniseen karakterisointiin.
FibreNetissä hyödynnettävä, TTY:llä kehitetty ainutlaatuinen robotiikkaa ja optista mikroskopiaa yhdistävä järjestelmä yksittäisten sellukuitujen mekaaniseen karakterisointiin.

FibreNet-hankkeen tavoitteena on hallita kuitutuotteiden ominaisuuksia kuidusta aina lopputuotteeseen asti. Tutkimus tehdään väitöskirjaprojektien muodossa. FibreNet-konsortion ytimen muodostavat seitsemän eurooppalaista yliopistoa ja kahdeksan kuitualan yritystä.

– Tutkimus keskittyy nimenomaan biokuituihin, ei keinotekoisiin kuituihin kuten lasi- tai hiilikuituun. Kuitutuotteissa keskitymme erityisesti pakkausmateriaaleihin, biokomposiitteihin ja lääketieteellisiin tuotteisiin, kuten tasaisesti lääkeaineita luovuttaviin haavanhoitotuotteisiin sekä kudosteknologisiin sovelluksiin.  Hankkeessa kehitettyjä menetelmiä voidaan hyödyntää useilla sovellusalueilla, FibreNetin koordinaattori, professori Pasi Kallio TTY:n biolääketieteen tekniikan tiedekunnasta kertoo.

Hanke yhdistää siihen osallistuvien tohtorikoulutettavien 15 yksittäistä tutkimusprojektia.

– Jotta kaikki tavoitteet voidaan saavuttaa, jokaisessa FibreNet-hankkeessa keskitytään erilaisiin haasteisiin. Ne liittyvät muun muassa biokuitujen funktionalisointiin, karakterisointiin, mallintamiseen ja valmistamiseen. Tutkimus kattaa nano-, mikro- ja tuotantotason, Kallio kertoo.

FibreNet on osa Marie Skłodowska-Curie -rahoitteisia eurooppalaisia koulutusverkostoja. EU-rahoitteiset H2020-MSCA-ITN-projektit keskittyvät erityisesti akateemiselta iältään nuorien tutkijoiden uran buustaamiseen sekä tutkijaliikkuvuuteen.

– ITN-projektirahoitus on erittäin kilpailtua ja arvostettua. Vuoden 2017 haussa keskimääräinen onnistumisprosentti oli 6,8 prosentin luokkaa ja hakemuksia tuli yli 1700. Pärjäsimme kovassa kilpailussa, Kallio sanoo.

Hankkeen rahoitusmuodosta johtuen Suomeen palkataan tutkijat Suomen ulkopuolelta. Suomessa opiskelleilla puolestaan on mahdollisuus hakea hankkeen yhtätoista muualla Euroopassa avattua paikkaa. Kolmevuotiset tohtorikoulutettavan paikat ovat nyt avoinna. Suomeen palkataan neljä tutkijaa: kolme TTY:lle ja yksi Kemiralle.

– Kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus rakentaa ammatillisia verkostoja, tutustua sekä teollisuuden että akateemisen maailman toimintatapoihin tutkimuksessa ja ansaita tohtorin tutkinto biokuitujen alalla, Kallio vinkkaa.

FibreNetin avoimet paikat hakuohjeineen löytyvät hankkeen sivuilta. TTY:n avoimet paikat ovat materiaaliopin laboratoriossa sekä mikro- ja nanosysteemien tutkimusryhmässä.

Uutisen jättäjä: Sanna Kähkönen
Asiasanat: tiede ja tutkimus, palvelut ja yhteistyö, tietoa tty:stä, materiaalitekniikka, materiaalioppi