Lukiolaisen opiskelutaidot eivät riitä yliopistossa

Niillä opiskelutekniikoilla, jotka vielä lukiossa johtivat hyviin arvosanoihin, ei enää välttämättä pärjää yliopistossa. Monille opintojen aloittaminen tarkoittaa myös lapsuudenkodin jättämistä taakse – uuden arjen aloittaminen luo omat haasteensa.

Kun ”perushyvä” ei enää riitä – opiskelumotivaatio ja tavoitteet asetettava uudelleen

Tutkimus kartoitti opiskelijoiden kokemuksia ja odotuksia opintojen alkutaipaleelta viidestä Tampereen teknillisen yliopiston koulutusohjelmasta. Opintojen vaativuuteen sopeutuminen on monille ennakoitua hankalampaa. Moni nuorista on tottunut omassa lukiossaan olemaan ikäluokkansa parhaimmistoa. Siksi onkin yllätys, että yliopistoympäristössä oma osaaminen on enää korkeintaan keskitasoa.

”Lukiossa alkoi jo olla vähän vaikeampaa, mutta sielläkin pärjäsi vielä helposti - - - Silloin sitä vielä luuli olevansa Suomen lahja maailman tiedepiireille. Yliopistossa sitä sitten on huomannut kuinka paljon se oikea opiskelu sitten vaatiikaan panostamista.” (opiskelijan kommentti; ote raportista)

– Mitä vaikeampi koulutusohjelmaan on päästä opiskelemaan, sitä enemmän opiskelijat ovat valmiita myös tekemään töitä opintojensa eteen, toteaa tutkijatohtori Eila Pajarre.

Samat opiskelijat haluavat myös saada diplomi-insinöörin paperit nopeasti ja ovat tavoitteellisempia valmistumisaikataulussa kuin muiden koulutusohjelmien opiskelijat.

Opiskelukavereiden tuella ja yhteisöllisyydellä suuri merkitys

Uudet opiskelijat antavat kiitosta yliopiston oppimisympäristölle sekä toisilta opiskelijoilta tulevalle vertaistuelle. Vierailukäynnit oman alan yrityksiin auttoivat hahmottamaan mahdollisia omia tulevaisuuden työtehtäviä. Tulevaisuuden toiveista korkeimmalle nousivat oman alan kesätöiden ja työpaikan löytäminen. Kesätöiden löytymistä teekkarit toivovat mahdollisimman nopeasti, jotta he pääsisivät soveltamaan käytäntöön oppimaansa ja saisivat myös paremmat valmiudet teorioiden opiskeluun.

– Opiskelijat kaipaavat tukea erityisesti teoreettisten opintojen haltuun ottamisessa, Pajarre arvioi.

”Tuntuu siltä että opiskelu on liiankin vapaata. Tottahan se on että oma kiinnostus alaan on syy opiskeluun, mutta tuntuu siltä että itselle sopisi paremmin ’koulumaisempi’ opiskelu. Jollain tavalla opiskelu tuntuu hyvin ’irtonaiselta’.” (opiskelijan kommentti; ote raportista)

Monille on vielä tuoreena ylioppilaana täysin epäselvää, miten koulutusohjelmat eroavat toisistaan: he hakevat TTY:lle opiskelemaan ja ajattelevat vaihtavansa koulutusohjelmaa myöhemmin, mikäli valittu ala ei tunnu oikealta.

– Tutkimus paljasti monta kohtaa, joissa lukiosta yliopistoon siirtyviä opiskelijoita pitäisi auttaa, summaa Pajarre.

Tampereen teknillisen yliopiston luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunnan ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan yhteinen tutkimushanke ”Mitä ja millaiseksi DI:ksi?” selvitti uusien opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja tulevaisuuden odotuksia sekä näkemyksiä itsestään opiskelijana. Vuosina 2009–2011 opintonsa aloittaneet opiskelijat kirjoittivat esseitä osana yliopisto-opintoihin johdattelevaa opintojaksoa. Tutkimuksessa käytiin läpi yhteensä 600 opiskelijan esseet.

Raportti kokonaisuudessaan on luettavissa osoitteessa: http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-2906-1.

Lisätietoja:
Tampereen teknillinen yliopisto, teollisuustalouden laitos
tutkijatohtori Eila Pajarre puh. 040 590 3251, eila.pajarre@tut.fi