Asiakas ei osta työkonetta, vaan sen tarjoamaa palvelua

Viimeisen kymmenen vuoden aikana työkoneissa käytettävien ohjelmistojen määrä on kasvanut radikaalisti. Konepajateollisuus työllistää Suomessa nykyisin suoraan tai välillisesti lähes 20 000 ohjelmoijaa. Kaikista nykyisistä ohjelmistoista yli 65 prosenttia on sulautettuja järjestelmiä. Ohjelmistojen on laskettu tuovan teollisuuden liikevaihtoon 17 miljardin euron verran lisäarvoa. Jatkossa ohjelmistojen merkitys kasvaa entisestään.

Ohjelmistot mahdollistavat työkoneissa uusia ominaisuuksia, kuten toiminnallisuuksien automatisointeja. Tämä lisää työkoneen tuottavuutta, ja tuo kustannussäästöjä. Valmistajien liiketoimintamalli on muuttumassa sellaiseksi, että perinteiseen tyyliin urakoitsija ei ostakaan työkonetta, vaan sen tarjoamaa palvelua. Tämä vaatii työkoneelta luotettavuutta, jonka saavuttamiseksi esimerkiksi tarvittavia huoltoja pitää pystyä ennakoimaan.

Räätälöidympiä ratkaisuja tuotantoa hidastamatta

Jatkossa työkoneiden ohjelmistoalustojen tulee myös olla avoimempia, jotta asiakkaille pystytään tarjoamaan entistä räätälöidympiä ratkaisuja, ja tuomaan itse työkone markkinoille nopeampaan tahtiin. Avoin ohjelmistoalusta mahdollistaa sovelluskaupan rakentamisen, ja työkoneen omistaja voi hankkia haluamansa ohjelmistot suoraan sovelluskaupasta. Chalmersin teknillisen yliopiston professori Jan Bosch on visioinut mallia, jossa käyttäjät voivat innovoida uusia ominaisuuksia ja toteuttaa niitä avoimen ohjelmistoalustan päälle. Näin koneiden käyttäjät voisivat saada uusia, tarkemmin kohdennettuja ominaisuuksia käyttöönsä ilman, että työkoneiden valmistajille koituu ylimääräisiä kustannuksia. Lisäksi nämä ominaisuudet voidaan ottaa käyttöön silloin, kun tarve siihen ilmenee.

Tällaisten visioiden toteuttamisen hidasteena on kuitenkin vielä lukuisia ongelmia. Älypuhelin vanhenee muutamassa vuodessa, mutta työkoneen käyttöikä saattaa olla jopa kaksikymmentä vuotta. Sen ohjelmisto pitää suunnitella pitkän elinkaaren tarpeisiin. Tämä on hankalaa, koska muutoksiin toimintaympäristössä on vaikea varautua. Lisäksi ohjelmistojen testaus tulee suorittaa oikeassa ympäristössä, jotta oikeasta toiminnasta voidaan varmistua.

Viksut Vekottimet -seminaari TTY:llä keskiviikkona 27.3.

Tampereen teknillisen yliopiston tietotekniikan laitoksen järjestämässä Viksut Vekottimet -seminaarissa alan eturivin asiantuntijat esittävät mahdollisia ratkaisuja näihin ongelmiin. Teemoina ovat tuotteen elinkaaren hallinta, testaus ja simulaattorit, DDS, ketterä kehitys konepajoissa ja avoimet arkkitehtuurit. Tilaisuuden pääpuhujana on professori Jan Bosch.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Tekesin Ubicom-ohjelman ja Forum for Intelligent Machines Ry:n (FIMA) kanssa. Ubicom-ohjelmassa kehitetään sulautetun tietotekniikan osaamispohjaa ja pilotoidaan siihen perustuvia kaupallistettavissa olevia järjestelmiä, tuotteita ja palveluja. FIMA on liikkuvien koneiden osaajien suomalainen yhteistyöfoorumi. Sen tavoitteena on edistää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä sekä suunnata toimialan huippututkimusta ja tuotekehitystä teollisuuden tarpeiden mukaisesti. Tampereen tekninen yliopisto tukee alan teollisuuden kilpailukykyä muun muassa älykkäiden koneiden ja sulautettujen järjestelmien opetuksella ja tutkimuksella.

Lisätietoja:
Tampereen teknillinen yliopisto, tietotekniikan laitos
Veli-Pekka Eloranta, puh. 040 849 0398, veli-pekka.eloranta@tut.fi
Viksut Vekottimet 2013 – koneenohjauksen ohjelmistopäivä