Uutiset ja tapahtumat - Tampereen teknillinen yliopisto

Interfacessa: Seuraavan sukupolven supertehokkaat tukiasemat

Ulkoasultaan uudistuneessa TTY:n englanninkielisessä tiedelehti Interfacessa esitellään muun muassa uudenlainen 5G-lähetin, joka on 20 kertaa edeltäjiään tehokkaampi, fotoniikan alan kuulumisia ja kiertotaloutta.
Kehitetyn integroidun tukiasemalähettimen prototyyppi. Kuva: Aalto-yliopisto
Kehitetyn integroidun tukiasemalähettimen prototyyppi. Kuva: Aalto-yliopisto

Mobiililaitteiden määrä kasvaa vauhdilla, minkä vuoksi matkaviestinjärjestelmien yhden tukiaseman kattamaa peittoaluetta on tulevaisuudessa pienennettävä. Uudet tukiasemat ovat aiempaa pienempiä, mutta niitä on tiheämmässä. Tampereen teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat kehittivät yhdessä Nokia Bell Labsin kanssa tulevaisuuden tukiasemissa käytettäväksi uudenlaisen 5G-radiolähettimen.

Uuden radiolähettimen toimintaperiaate on mahdollisimman digitaalinen: signaali muutetaan analogiseen muotoon vasta lähettimen viimeisessä vahvistinasteessa.

– Nyt kehitetyn kaltaista teknologiaa tulee varmasti käyttöön seuraavien 2-3 vuoden aikana. Tämä 5G-tukiasemalähetin tuo uusia mahdollisuuksia lähetettävän signaalin muokkaukseen ja ohjelmointiin. Myös lähetettävän signaalin laatu paranee, kertoo TTY:n tietoliikennetekniikan professori Mikko Valkama.

Kiertotalous tulee väistämättä

Maapallon natistessa kantokykynsä rajoilla ihmiskunnan on pakko päivittää käsitystään siitä, miten kulutamme ja miten yritykset tekevät tulosta ja luovat työllisyyttä, kirjoittaa Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -hankkeen johtaja ja TTY:n hallituksen jäsen Mari Pantsar kolumnissaan. Suomella on kaikki mahdollisuudet saavuttaa kiertotalouden edelläkävijän asema ja ammentaa kilpailukykyä kiertotalouden nopeasti kasvavilta globaaleilta markkinoilta.

– Kiertotalouden tärkein elementti on tutkimus- ja koulutus. TTY:llä on useimmat kiertotalouden elementit jo vahvasti agendallaan, Pantsar sanoo.

Yksi TTY:n kiertotalousosaajista on mikrobiologi Praveen Ramasamy, joka on tutkimuksessaan suuntautunut mikrolevien tuottamiin biotuotteisiin, käytännössä bioöljyyn, josta jalostetaan biodieseliä, sekä erittäin arvokkaaseen astaksantiini-pigmenttiin.

Maailman monet kriittiset kysymykset liittyvät puhtaan veden saantiin. Suomi 100 -hankkeeseenkin osallistuva CADWES-tutkimusryhmä esittelee TTY:n osaamista vesihuoltoalalla.

Hippunen valoa riittää

Interfacessa mukana uusimpia tuulia myös fotoniikan saralta. Professori Mircea Guinan tutkimusryhmän kehittelee valoteknologiaa, jonka sovellusmahdollisuuksista on aiemmin voitu vain haaveilla.

– Tavoitteenamme on saada valo toimimaan samalla tavalla kuin sähkö. Koska valoa käytettäessä informaatiota ei katoa kuten nykyeletroniikassa, pienikin määrä valoa riittää. Laitteet pienenevät, ovat stabiilimpia ja vievät paljon vähemmän energiaa, professori Guina kertoo.

Assistant Professor Arri Priimägi esittelee Smart Photonic Materials -tutkimusryhmänsä uusimpia kuulumisia valolla liikuteltavien materiaalien rintamalla. Työn alla on muun muassa keinotekoinen iiris, joka säätelee ihmissilmän iiriksen tavoin valon määrää avautumalla ja sulkeutumalla. Pisimmällä on tarttuva polymeerikoura, jonka toimintamallia voisi verrata kärpäsloukkukasviin.

Lue nämä ja muut TTY:n uutiset uusimmasta Interfacesta ja tilaa uutiskirje!

Uutisen jättäjä: Sanna Kähkönen
Asiasanat: tiede ja tutkimus, palvelut ja yhteistyö, työssä tty:llä, tietoa tty:stä, interface, energia