Uutiset ja tapahtumat - Tampereen teknillinen yliopisto

”Etäisyys ei enää estä tekemästä yhteistyötä”

Kun Suomi liittyi internetiin vuonna 1988, internetiä käyttivät pääosin vain korkeakoulut ja tiedeyhteisöt.
Uutisryhmiä voi pitää nykyajan sosiaalisen median edeltäjinä, kertoo professori Hannu-Matti Järvinen TTY:n tietotekniikan laitokselta.
Uutisryhmiä voi pitää nykyajan sosiaalisen median edeltäjinä, kertoo professori Hannu-Matti Järvinen TTY:n tietotekniikan laitokselta.

Internet antoi vauhtia ensiksi tutkijoiden sähköpostiliikenteelle. Enää ei tarvinnut poluttaa viestiä sähköpostikarttojen ja keskustietokoneiden kautta koneelta toiselle, vaan viesti sujahti suoraan vastaanottajalle muutamassa minuutissa vaikka Amerikkaan asti.

– Internetissä keskeisiä olivat myös uutisryhmät. Ne olivat julkisia tiedonvaihtopalstoja, joilla viestittiin ajankohtaisista tapahtumista ympäri maailmaa ohi virallisen tiedonvälityksen. Uutisryhmiä voi pitää nykyajan sosiaalisen median edeltäjinä, kertoo professori Hannu-Matti Järvinen TTY:n tietotekniikan laitokselta.

– Esimerkiksi tieto tiedemaailmaa kohauttaneesta kylmäfuusiosta vuonna 1989 levisi tehokkaasti ryhmien avulla. Ja kun USA hyökkäsi Irakiin 1991, tapahtumia seurattiin uutisryhmän välityksellä myös TTY:llä.

Ikuinen syyskuu elää somessa

Uutisryhmissä syntyi myös lieveilmiöitä. Kun yhdysvaltalainen operaattori laajensi Usenet-palvelun tiedemaailman ulkopuolelle, keskustelu ryhmissä alkoi saada myös ikäviä piirteitä. Ilmiö sai nimen ikuinen syyskuu, eternal september.

– Sillä viitattiin yliopistojen lukukausien alkuun, jolloin uudet opiskelijat eivät ole vielä oppineet tavoille. Nettikeskusteluissa häiriköinti jäi kuitenkin pysyväksi ilmiöksi ja voi edelleen erittäin hyvin sosiaalisessa mediassa, Järvinen sanoo.

Kirjeiden odottelu loppuu

Sähköpostit syrjäyttivät vähitellen kirjepostin ja tutkijoiden yhteydenpidosta tuli entistä vaivattomampaa.

– Toinen iso muutos oli mahdollisuus ladata ohjelmia internetistä FTP-siirrolla yliopiston tietokoneelle.

– Sitä ennen olimme tilanneet ohjelmat Yhdysvalloista kirjeitse, johon liitimme mukaan shekin. Ohjelmat tulivat kelanauhoina, ja niiden asentamisessa hyvät neuvot olivat tarpeen, sillä lähetykset eivät koskaan sisältäneet asennusohjeita, Järvinen kertoo.

WWW syntyi fyysikoiden tarpeisiin

Perusta nykyiselle internetille luotiin vuonna 1991, kun World Wide Web julkaistiin. Sen perustana on Tim Berners-Leen ja Robert Caillaun yhdessä kehittämä Hypertext Markup Language HTML, joka oli tarkoitettu Cernin fyysikoiden yhteistyön tehostamiseksi ja tutkimustulosten jakamiseen. Suuren yleisön käyttöön internet alkoi levitä 1990-luvun alkuvuosina, kun ensimmäiset nettiselaimet sekä hakemistopalvelimet Yahoo ja Altavista julkaistiin.

Hannu-Matti Järvinen muistuttaa, ettei internet mullistanut tiedeyhteisöjen toimintatapoja välittömästi. Uusia menetelmiä on omaksuttu pikkuhiljaa entisten käytäntöjen siirryttyä vaiheittain historiaan.

– Erityisen hienoa internetissä on, että etäisyys ei enää estä tekemästä yhteistyötä. Nykyisin tutkijoilla on mahdollisuus pilvipalvelujen avulla kirjoittaa julkaisuja yhdessä jopa reaaliaikaisesti, olivatpa he missä päin maailmaa tahansa. Tämä on käänteentekevää.

Yhtä ei voi sähköistää

Ilman internetiä on tutkijankin vaikea työskennellä, mutta Järvisen mukaan on yksi asia, jossa vanha traditio on vielä voimissaan: tiedekonferenssit.

– Verkottuminen kollegojen kanssa ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat edelleen tärkeitä asioita. On helpompi lähestyä henkilöä sähköpostilla ja ehdottaa yhteistyötä, jos on tavannut hänet edes yhden kerran.

– Verkkokonferensseihin osallistumista en ole edes harkinnut. Luulen, etten jaksaisi seurata ruudulta puhuvia päitä.

Lue myös:

Fi-domain täyttää 30 vuotta
Joulukuussa 2016 on kulunut 30 vuotta Suomen fi-domainin eli kansallisen verkkotunnuksen rekisteröinnistä.

Uutisen jättäjä: Mika Puonti
Asiasanat: tiede ja tutkimus, palvelut ja yhteistyö, tietojärjestelmät, työssä tty:llä, tietoa tty:stä, näkyvyys ja viestintä, tut.fi, domain