Uutiset ja tapahtumat - Tampereen teknillinen yliopisto

Joustavampi kaupunkisuunnittelu antaa tilaa omaehtoisesti syntyvälle kaupunkidynamiikalle

Kaupunkisuunnittelulla pyritään ohjailemaan kaupunkien kehitystä, mutta virallisten suunnitelmien rinnalla kaupunki elää ja muuttuu myös omaehtoisesti. Joustavalla suunnittelulla kaupunki kehittyy elinvoimaisemmaksi, selviää Jenni Partasen väitöskirjassa.
Kuva: Mika Hiltunen
Kuva: Mika Hiltunen

Sekä kaupunkisuunnittelun että kaupungin toimijoiden piirissä on havahduttu viime vuosina siihen, että yleissuunnittelulla ei pystytä ohjaamaan kaupungin taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia prosesseja. Perinteisessä, ennakointiin perustuvassa, ylhäältä-alas suuntautuvassa suunnittelussa kaupunkien yllättävä, omaehtoinen kehitys nähdään monesti järjestelmän virheenä, joka haittaa suunnitelmien onnistunutta toteutumista. Omaehtoinen toiminta voi kuitenkin kehittää kaupunkia yllättäviin ja positiivisiin suuntiin.

– Yritykset ja kulttuuritoimijat hakeutuvat itselleen parhaisiin sijainteihin. Tällaisia voivat olla liikenneyhteyksien, keskuksien tai julkisten palveluiden, kuten sairaaloiden tai yliopistojen yhteydessä. Usein samanlaiset toimijan myös houkuttelevat kilpailijoita naapuriin hyötymään asiakasvirroista ja yhteistyöstä, tai muodostavat omaehtoisesti erilaisia paikallisia, seudullisia tai laajempiakin yhteistyöverkostoja ja ryhmiä, TTY:llä väittelevä arkkitehti Jenni Partanen kertoo.

– Tampereella esimerkiksi Nekalan vanha teollisuusalue on hyvä esimerkki tällaisesta itseorganisoituvasta toiminnasta. Vaikka alue on rapistunut odottaessaan suunnittelutoimenpiteitä, se on myös omalla tavallaan hyötynyt tästä suunnittelemattomuudesta. Nekala onkin muodostunut vuosien saatossa hämmästyttävän monimuotoiseksi ja toiminnallisesti rikkaaksi alueeksi, hän sanoo.

Suunnittelua toimivia prosesseja häiritsemättä

Omaehtoinen kehitys kaupungeissa on yleissuunnittelun kannalta haaste, sillä se tuottaa yhä vaikeammin ennakoitavaa, hajonnutta ja monikeskuksista kaupunkimuotoa itseohjautuvine hahmoineen ja verkostoineen.

– Vaikuttaa siltä, että kaupunki on kaikkine toimijoineen liian monimutkaisia yleissuunnitelmin hallittavaksi. Suunnittelussa usein unohtuu, että monet näistä kontrollia kaihtavista omaehtoisista prosesseista ovat olennaisia kaupungin olemassaolon, elävyyden ja uudistumiskyvyn kannalta. Ne voivat olla tärkeitä sosiaaliselle, taloudelliselle ja kulttuurisella elämälle kaupungeissa, sekä toimia innovaatioiden ja luovuuden mahdollistajana. Toisaalta ei-toivottuja ilmiöitä, kuten vaikkapa epäekologisia tai vaarallisia ratkaisuja, tai sosiaalisesti ja toiminnallisesti yksipuolisia alueita, on pystyttävä rajoittamaan, Partanen kertoo.

Viime aikoihin asti suunnittelujärjestelmä on vastannut alhaalta ylös -nouseviin ilmiöihin joko tiukemman kontrollin keinoin tai pyrkimällä sopeutumaan niihin työläällä tavalla tapauskohtaisesti joustaen, kaupungin kokonaisdynamiikkaa seuraamatta.

– On tärkeää pohtia sitä, kuinka kaupunkikehitystä voidaan ohjailla siten, että mahdollisestaan kaupungin toiminnan kannalta hyödylliset itseohjautuvat prosessit ja suljetaan pois haitalliset, Partanen sanoo.

Partasen tutkimuksen mukaan kaupunkisuunnittelun tulisi olla joustavampaa, kevyempää ja itseohjautuvuuden paremmin huomioivaa.

– Tällainen suunnittelu pyrkii olemaan häiritsemättä toimivia prosesseja, mutta ohjaa täsmällisemmin ei-toivottuja haluttuun suuntaan. Joustavan suunnittelun avulla pyritään korjaamaan kaupunkidynamiikkaa vain niiltä osin kuin se on rikki.

Väitöstilaisuus perjantaina 12.1.2018

Arkkitehti Jenni Partasen väitöskirja ’Don’t Fix It if It Ain’t Broke’ – Encounters with Planning For Complex Self-Organizing Cities tarkastetaan julkisesti Tampereen teknillisessä yliopistossa 12.1.2018 klo 12 alkaen Rakennustalon salissa RG202. Vastaväittäjänä toimii professori Gert De Roo, (University of Groningen, Alankomaat). Tilaisuutta valvoo dosentti Anssi Joutsiniemi.

Väitöskirjaan voi tutustua verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4073-8

Lisätiedot: Jenni Partanen, 040 518 4405, jenni.partanen@tut.fi

Uutisen jättäjä: Sanna Kähkönen
Asiasanat: tiede ja tutkimus, arkkitehtuuri