Sähköverkot
Sähkönjakeluverkkojen suunnittelu- ja käyttötoimintaa tukevien menetelmien ja tietojärjestelmätoimintojen kehittämisellä on keskeinen rooli laitoksen tutkimustoiminnassa. Yhtenä esimerkkinä 90-luvulla tutkimusprojekteissa kehitetty käytön tukijärjestelmä ja sen lukuisat sovellukset.
Tällä hetkellä aihepiirin tutkimus liittyy läheisesti maailmanlaajuisesti kehitettävän älykkään sähköverkon (Smart Grids) kehittämiseen. Älykkään sähköverkon keskeinen tavoite on tukea ilmastonmuutoksen hallintaa ja mahdollistaa osaltaan mm. EU:n asettamien ilmastotavoitteiden (20/20/20) toteutuminen. Älykkään sähköverkon tavoitteena on mahdollistaa energiatehokkaan ympäristöystävällisen sähkömarkkinan kehittyminen mm. integroimalla hajautetut resurssit (pientuotanto, ohjattavat kuormat, energiavarastot, sähköautot) ja kysynnän jousto osaksi sähköjärjestelmää sekä toimia luotettavasti yhteiskunnan kriittisenä infrastruktuurina.
Tämän hetkiset tutkimusaktiviteet liittyvät mm. seuraaviin aihepiireihin, joita on kuvattu tarkemmin linkistä avautuvissa kalvoissa:
- aktiivisen jakeluverkon hallinta ja hajautetun tuotannon verkostovaikutukset
- sähkönjakeluautomaatio
- kunnonhallinta
- sähkön laadun hallinta
- luotettavuuspohjainen verkostoanalyysi ja verkosto-omaisuuden hallinta
- sähköhuolloin suurhäiriöiden hallinnan kehittäminen
- etäluettavien mittarien (AMR) hyödyntäminen verkon hallinnassa
- interaktiivinen asiakasliityntä
- sähköautot - älykäs lataus ja verkostovaikutukset
- tehoelektroniikka sähkönjakelussa
- sähkönsiirtoverkot
- sähkömarkkinat
Tutkimuslaboratoriot ja -laitteistot sisältävät mm. integroidut reaaliaikasimulaattorit (RTDS ja dSPACE), useita simulointiohjelmistoja (mm. PSCAD, PSS/E, PowerWord, DigSilent, Matlab, Simulink, TN-Flash), sähkönjakeluautomaatiolaboratorion sovellukset (MicroSCADA ja käytöntuki), luotettavuuspohjaisen verkostosuunnitteluohjelmiston (Luova), kotiautomaation kehitysympäristöt sekä monipuoliset mittalaitteet mm. jatkuva-aikaisiin ja kertaluonteisiin osittaispurkausmittauksiin sekä sähkön laadun ja häiriöiden mittauksiin.
Tutkimuksesta vastaavat prof. P. Järventausta, prof. P. Verho, prof. H. Tuusa, prof. S. Repo, TkT P. Pakonen, TkT A. Nikander and lähes 20 tutkijaa.