Pilaantuneen ympäristön kunnostus

Kohteena ovat maaperä, sedimentit, vesi ja rakennukset. Puhdistuksen tarkoituksena on poistaa vaikeasti hajoavat haitta-aineet, mieluiten suoraan kohteessa eli in situ. Haitta-aineiden biologista hajoamista voidaan tehostaa monin menetelmin. Me olemme käyttäneet kehittyneitä hapetusmenetelmiä, huokoskaasukäsittelyä ja kasveja. Kehittyneet hapetusmenetelmät soveltuvat hyvin vaikeasti hajoaville haitta-aineille. Niissä tuotetaan voimakkaita hapettimia, kuten hydroksyyliradikaalia (OH⁺), suoraan käyttökohteessa. Kasveja voidaan käyttää edistämään maan ja veden puhdistamista. Menetelmää kutsutaan fytoremediaatioksi.  Me olemme testanneet kunnostusmenetelmiä laboratorio- ja kenttämittakaavassa.

Puhdistuksen tavoitteet voidaan määritellä riskeihin perustuvan arvioinnin avulla. Näin voidaan minimoida pilaantuneen ympäristön aiheuttamat riskit ja puhdistuksen kustannukset.

Keskitymme pääosin maaperän puhdistukseen suoraan kohteessa ja jäteveden käsittelyyn. Meillä on yli vuoden kokemus hapetusmenetelmien käytöstä ympäristön kunnostamiseen. Tutkimuksemme ovat osoittaneet, että maaperän in situ kunnostus vaatii esi- tai jälkikäsittelyitä, jotta saavutettaisiin paras puhdistustulos. Siksi tavoitteemme on tehostaa haitta-aineiden luontaista biohajoavuutta. Näin voidaan kunnostaa maaperää turvallisesti ja ympäristöä säästäen.

Uusien tunnistettujen haitta-aineiden pienet pitoisuudet ympäristössä tekevät tutkimuksesta haastavaa.

Tutkijat
Paula Cajal Marinosa
Marja Palmroth
Tuula Tuhkanen