Tieteen päivät - Tampereen teknillinen yliopisto

Tieteen päivät

Tieteen päivät Tampereella


 

Tiedettä, tutkimusta ja oivalluksia!

Tieteen päivät on kaikille tieteen ja tutkimuksen ystäville sekä muille uteliaille suunnattu avoin ja maksuton tiedekimara Tampere-talossa 20.–21.1. Perjantaina vietetään Nuorten päivää ja lauantaina on nähtävää ja koettavaa kaiken ikäisille.

Lauantain ohjelma:

Lauantaina ohjelmaa on kaikenikäisille. Ohjelmassa on huippuluentoja, kiinnostavia työpajoja ja esittelyjä. Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!

Mukavaa lapsille

  • 10.00–10.45 Lasten Akatemia: Miten taide tutkii?

    Vapaa tutkija, tanssitaiteilija, kouluttaja, FT, Raisa Foster

    Taiteen avulla on jännittävä tutkia erilaisia kokemuksia - vaikkapa sitä, millaista on olla poika tai tyttö. Sen avulla on myös helppo kuvitella asioita, joita ei ole olemassa tai näyttää, miten asiat voisivat olla: millainen maailma olisi, jos jokainen saisi olla oma itsensä? Taiteessa voi joskus tehdä myös kiellettyjä asioita ja pohtia miksi jotkut jutut ovat kiellettyjä ja jotkut sallittuja.

    Lasten akatemian tarkoituksena on innostaa kyselemään, ottamaan selvää ja tutkimaan.

    Luento on tarkoitettu 7-10-vuotiaille lapsille, myös avustajat ovat tervetulleita. Lue lisää Lasten Akatemiasta.

    Paikka: Maestro, 3krs

  • Muumimuseon kaleidoskooppi-työpaja lapsille

nonstop klo 11.00–14.00

Muumit osaavat nähdä ja kokea maailman monin eri tavoin. Nyt siihen on kaikilla mahdollisuus, sillä työpajassa voi rakentaa oman kaleidoskoopin. Kaleidoskooppi on optinen lelu, johon kurkistamalla ja sitä kääntelemällä voi muodostaa symmetrisiä kuvioita yhä uudelleen ja uudelleen.

Tässä Homssun sitaatti maailman näkemisestä ja kokemisesta kirjasta Muumilaakson marraskuu:

"Tämä oli aivan uusi maailma, jonka kuvailemiseen Homssulla ei ollut sanoja eikä kuvia, täällähän ei mikään tarvinnut pitää yhtä todellisuuden kanssa."

Järjestäjä: Muumimuseo ja Tampereen taidemuseo

  • Ilmailun ihmeet ja robotit -työpaja lapsille

    LUMATE:n tiedekerhojen ohjaajien opastuksella puuhaa lapsille. Työpajassa mm. laskuvarjo, helikopteri, Lego-robotteja, Pro-Bot autoja ja levitoivia palloja. Nonstop klo 10.00 - 15.00

Nähtävää ja koettavaa

  • Making of Muumi -näyttely ja opastukset

Näyttelyn opastukset klo 12.30 ja 14.00

Tampere-talon Talvipuutarhaan on ilmestynyt maailman ainoan Muumimuseon ensimmäinen muuttokuorma. Aitojen taidekuljetuslaatikoiden mukaiset muuttolaatikot kätkevät aarteita muumikokoelmasta. Näet, mitä kaikkea museonäyttelyn taakse kätkeytyykään: kirjeitä, valokuvia, kuvaelmien tekotarpeita ja luonnoksia. Kuka oli Tove Jansson ja miten muumit ovat syntyneet? Miten muumikokoelma päätyi juuri Tampereelle? Videot avaavat uusia näkökulmia uuden museon syntyyn. Talvisessa maisemassa lumihiutaleiden keskellä muuttolaatikoita ihmettelevät myös Muumilaakson asukkaat Muumipeikosta Vilijonkkaan. Kurkista kulisseihin Making of Muumimuseo -näyttelyssä! Lue lisää Muumimuseosta.

Kuva: Jari Kuusenaho, Tampereen taidemuseo

 

  • Avartuvan avaruuden kahleet -planetaario, URSA:n näytökset

 

Näytökset tasatunnein klo 10 - 15, kesto noin 30 min. Yhteen näytökseen mahtuu n. 28 hlöä, ei ennakkovarauksia.

Millainen on näkymämme avaruuteen ja mikä siinä vaikuttaa elämään maapallolla ja sen mahdollisuuksiin maailmankaikkeudessa? Miten kaikkeus muuttuu ajan myötä ja miksi tulevaisuudessa kosmos näyttää aivan erilaiselta. Planetaariossa tutkitaan gravitaation ja pimeän aineen ja energian roolia aurinkokunnan ja maailmankaikkeuden kehityksessä. Lue lisää Ursan Planetaariosta.

Kuva: Riku Nikkilä, Ursa

 

  • Yhteiskuntasimulaattori   

Simulaattori klo 11.30, 12.30 ja 13.30, kesto noin 30min. Ei ennakkovarauksia.

Yhteiskuntasimulaattorin tarkoituksena on herättää keskustelua ja lisätä ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta, äänestämisestä ja yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta. Tarkoituksena on osoittaa, että jokaisen äänellä on merkitys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuuluu kaikille. Pelin aikana päästään äänestämään monista ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja niiden seurauksia simuloidaan yhdessä. Samalla osallistujat pääsevät kokeilemaan elämää erilaisten ihmisten saappaissa. Minkälaisen yhteiskunnan te luotte? Lue lisää Yhteiskuntasimulaattorista tai katso video.

  • Korkeakoulujen tutkimus esittäytyy:

    Nao-robotteja, laserleikkuri ja 3D-tulostin, joukkoliikenteen sähköiset palvelut, poliisin uusi alkometri, lapsille sormenjälkien testausta, kirjamyyntiä.

 

Päivän puheenvuorot

10.00–11.30 Hyvä elämä ja vanhuus

Ikäihmisten aktiivinen elämä
Professori Ilkka Niiniluoto, Helsingin yliopisto

Elinajan lisääntyessä Suomessakin on kasvava määrä palkkatyöstä eläkkeelle siirtyviä ikäihmisiä, jotka eivät suostu alistumaan perinteiseen vanhuksen rooliin. Nämä "kolmatta ikää" viettävät "eläkeläispantterit" haluavat olla aktiivisia erilaisissa tehtävissä, jotka antavat sisältöä ja merkitystä heidän hyvälle elämälleen. Ikääntyviä ihmisiä on tuettava siinä, että he voivat itse tehdä harkitun valinnan luopumisen, leppoistamisen ja vita activan välillä.

Hyvä elämä pitkäaikaishoidossa
Tutkija Jari Pirhonen, Tampereen yliopisto

Itsenäisyyttä ja vapautta korostavassa kulttuurissamme erilaisissa hoitopaikoissa elävät vanhat ihmiset nähdään helposti pelkästään muista ihmisistä riippuvaisina avun tarvitsijoina. Palvelutaloon tai vanhainkotiin muuttavasta ihmisestä tehdään helposti hoidokki tai jopa potilas, vaikka nimen omaan hänen persoonansa tunnustamisella ja tukemisella saataisiin aikaan paljon inhimillistä hyvää. Esitelmässä kerron, millaisena hyvä elämä pitkäaikaishoidossa näyttäytyi havainnoituani arkielämää geriatrisessa sairaalassa ja palvelutalossa ja haastateltuani asukkaita jälkimmäisessä.

Vanhuus: vapauksia ja rajoituksia
Sosiaalipsykologian emeritusprofessori ja tietokirjailija Antti Eskola

Millaista on, kun eläkkeelle jääminen helpottaa elämää? Entä kun seuraelämä vähenee? Kuinka suhtautua huoleen ja pelkoon? Eskolan esitys on puheenvuoro vanhuuden merkityksellisyydestä. Eläkkeelle jääminen merkitsee sekä vapautta jostakin, eli ansiotyön sidoksista, että vapautta johonkin, eli itse haluttuun mieluiseen toimintaan. Vapaudet ovat kuin lupaus hyvästä vanhuudesta. Kaikki eivät kuitenkaan ehdi tuollaista vanhuutta kokea, kun elämä tulee valmiiksi jo aikaisemmin. Vapautta voi myös rajoittaa liikkumis- ja muistamisvaikeudet sekä väsymys. Puheenvuorossa Eskola kuvailee keinoja, joilla säilyttää mielenrauha rajoituksista huolimatta.

 

Puheenjohtaja: professori Marja Jylhä, Tampereen yliopisto
Paikka: Pieni Sali

 

12.30–14.00 Teknologian tulevaisuus ja rajat 

Ekologinen kestävyys ei ole vain vaihtoehto vaan ainoa vaihtoehto
Johtaja Mari Pantsar, Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta, Sitra

Suomella on ennennäkemätön mahdollisuus luoda seuraavien 5–10 vuoden aikana kestävää hyvinvointia ja menestystä hiilineutraalista kiertotaloudesta. Aikamme suurin haaste on, miten löydämme toimintamalleja, joissa talouden ja hyvinvoinnin kasvu eivät enää perustu luonnonvarojen liikakäyttöön ja fossiilisiin polttoaineisiin. Opettelemme sopeutumaan maapallon kantokyvyn rajoihin tilanteessa, jossa globalisaatio, ja voimapolitiikka kietoutuvat toisiinsa yhä tiiviimmin.

Uudistuva liikenne
Lehtori Markus Pöllänen Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen teknillinen yliopisto

Uudet liikennepalvelut, ilmastotavoitteet, teknologian kehitys, automatisaatio, digitalisaatio, joukkoistaminen, liikkumistottumusten muutokset sekä liikenteen sääntelyn muutokset muokkaavat voimakkaasti liikennejärjestelmän kehitystä. Millaista on tulevaisuuden liikkuminen ja kuljettaminen? Esityksessä käsitellään liikenteen muutosvoimia ja vaikutuksia sekä erilaisia esimerkkejä Suomesta ja maailmalta.

Keinoälyn rooli liikkumisen mullistajana
Yliopistonlehtori Heikki Huttunen, Tampereen teknillinen yliopisto

Liikennejärjestelmien kehityksessä poliittisten ja yhteiskunnallisten uudistusten lisäksi teknologialla on keskeinen rooli. Autonomisen liikenteen avulla julkisesta ja jaetusta liikenteestä voidaan saada aito ja haluttu vaihtoehto yksityisautoilulle. Itseajavat autot tulevat yleistymään, kun moderni konenäkö sekä sensoritekniikka kehittyvät.
 

Puheenjohtaja: tutkimuksen vararehtori, professori Jarmo Takala, Tampereen teknillinen yliopisto
Paikka: Pieni Sali

 

14.30–16.00 Maan rajoihin puristettu historia: mistä Suomi on tehty? 

Kansallinen historia on aaterakennelma, jolla on kaksi juurta: todellisuus ja mielikuvitus. Nationalismi edustaa jälkimmäistä, se on keksittyä historiaa, mutta sekin on todellisten ihmisten keksimää. Suomalaisille "Suomen historia" on maailman selvin asia. Se on meidän historiamme, josta on tullut myös rakas identiteetti.

Tässä sessiossa kysytään, mistä Suomen historia on syntynyt. Tässä ei kerrata, miten Suomen historia on pantu paperille, vaan mikä on ollut se "kansallinen" todellisuus, johon sen sanotaan perustuvan. Miksi historiakuvasta on tullut kansallinen silloin, kun maailma on kansainvälistynyt ja ulkoiset tekijät ovat muokanneet paikallista maailmaa. Tätä ristiriitaa tarkastellaan kolmessa esityksessä, jotka purkavat "kantasuomalaista" historiakuvaa vertaamalla sitä todellisuuteen (niin uskomme). Puhujat kuuluvat Suomen Akatemian Yhteiskunnan historian huippuyksikköön.

Tapio Salminen, Raisa Toivo ja Pertti Haapala

Mitä oli, kun ei ollut Suomea? Käsitys Suomesta keskiajalta 1500-luvulle
Filosofian tohtori Tapio Salminen, Tampereen yliopisto

Mikä oli ”Ruotsi-Suomi”?
Dosentti, akatemiatutkija Raisa Toivo, Tampereen yliopisto

Suomi nousuun! Globaalin alku
Professori Pertti Haapala, Tampereen yliopisto

Puheenjohtaja: professori Pertti Haapala, Tampereen yliopisto
Paikka: Pieni Sali

Jarkko Tontti, Riku Neuvonen ja Kirsti Ruuska

Keskustelu: Sananvapaus ja rajat   

Kello 11.30–12.30
Paikka: Maestro

Taiteen ilmaisunvapaus ja uskonrauha 
Kirjailija, kansainvälisen PENin johtoryhmän jäsen, Jarkko Tontti

Muuttuva sananvapaus - Rajat, oikeudet ja vastuut tietoverkkojen aikana 
Yliopistonlehtori, dosentti Riku Neuvonen, Tampereen yliopisto

Poliisin rajoitettu vapaus sanoa
Yliopettaja Kirsti Ruuska, OTL, Poliisiammattikorkeakoulu

Puheenjohtaja: päätoimittaja Jouko Jokinen, Aamulehti

 

Tieteen päivät Tampereella Facebookissa
#tieteenpäivät

 

Päivittäjä: Tuuli Laukkanen, 18.01.2017 15:16.
Sisällöstä vastaa: Tattari Kristiina
Asiasanat: tiede ja tutkimus, tieteen päivät, tampere, tampere-talo, tapahtuma