Opintoaikojen rajaus ja lisäajan hakeminen
Opintoaikojen rajaus
Yliopistolaissa (voimassa 1.8.2005 alkaen) rajataan alemman, eli kandidaatin ja ylemmän korkeakoulututkinnon eli diplomi-insinöörin/arkkitehdin suorittamisaika yliopistoissa. Muutos koskee niitä opiskelijoita, jotka ovat ottaneet opintopaikan vastaan syksyllä 2005 tai sen jälkeen. Opintoaikojen rajaus ei koske ennen 1.8.2005 saatuja opiskeluoikeuksia. Opiskelijalla on velvollisuus seurata jäljellä olevaa tutkinnon suorittamisaikaa. Opiskelija voi tarkistaa oman opinto-oikeutensa päättymisajan POP:in profiili-välilehdeltä tai kysyä opiskelijapalveluista.
Tavoitteellinen suoritusaika
Kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta ja diplomi-insinöörin/arkkitehdin korkeakoulututkinnon kaksi vuotta. Yliopiston tulisi järjestää opetus niin että tutkintojen suorittaminen tavoitteellisessa ajassa on mahdollista.
Opinto-aika ja läsnäolo
Opiskelijalla on kuitenkin oikeus suorittaa opintonsa tavoitteellista suoritusaikaa pidemmässä ajassa.
Sekä tekniikan kandidaatin että diplomi-insinöörin/arkkitehdin tutkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on ilman erillistä hakemusta oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Näin ollen TkK+DI/A opinto-oikeuden saaneella opiskelijalla, on yhteensä seitsemän vuotta aikaa suorittaa molemmat tutkintonsa.
Pelkästään diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on ilman erillistä hakemusta oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Näin ollen pelkän diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon opinto-oikeuden saaneella opiskelijalla on neljä vuotta aikaa suorittaa tutkinto.
Opintoaika ja poissaolo
Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa enintään kahden vuoden (neljän lukukauden) pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Näiden kahden vuoden ajaksi, poissaolevaksi voi ilmoittautua ilman erillistä syytä. Opiskelijan on mahdollista ilmoittautua muusta syystä poissaolevaksi vaihto-opiskelun ajaksi, ellei vaihtoyliopisto edellytä läsnäoloa omassa kotiyliopistossa.
Opiskelijalla on velvollisuus ilmoittautua joko poissa tai läsnä olevaksi. Jos opiskelija ei ilmoittaudu, opiskeluaikaan sisältyvä ei-kirjoilla -oloaika katsotaan poissaoloksi. Kun opiskelija on käyttänyt 2 vuoden mahdollisen poissaoloajan, ei-kirjoilla oloaika kuluttaa tutkinnon läsnäoloaikaa. Tutkinnon suoritusaikaa kuluttavat lukukaudet, joina opiskelija ei ole ilmoittautunut läsnä- eikä poissaolevaksi
Tutkinnon suorittamisaikaan ei myöskään lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opiskelijan on ilmoittauduttava poissaolevaksi ja toimitettava poissaolosta todistus opiskelijapalveluihin.
Tkk + DI/A opintoaika
Opiskelija, jolle on myönnetty opinto-oikeus sekä tekniikan kandidaatin että DI/A tutkintoon voi siis opintojensa aikana olla yhteensä 7 vuotta (14 lukukautta) läsnä olevana ja 2 vuotta (4 lukukautta) poissa olevaksi ilmoittautuneena sekä määrittelemättömän ajan poissaolevana asepalveluksen tai vanhemmuuteen liittyvien vapaiden johdosta.
Opintoaikaan sisältyy:
Mahdollisuus opiskella läsnä olevana yht. 7 vuotta.
Mahdollisuus olla poissa 2 + n vuotta. Kahta vuotta pidempi poissaoloilmoittautuminen lyhentää opintoaikaa eli ne rinnastetaan läsnäoloilmoittautumiseen. Tämä ei koske lakisääteistä poissaoloa. Lakisääteisistä poissaoloista tulee esittää todistus (esim. sotilaspassi, todistus lapsen syntymästä, Kelan päätös).
Lisäaika edellyttää, että opiskelija hakee lisäaikaa yliopistolta (tiedekunnalta) ja sitä myönnetään tietyin kriteerein harkinnan mukaan.
Huom! Opiskelijalla voi olla TTY:llä samaan aikaan vain yksi samaan tutkintoon johtava opiskelupaikka (TTY:n tutkintosääntö 22.11.2010; 5 §). Esimerkki: Mikäli opiskelija on saanut ja vastaanottanut yhden DI-tutkintoon johtavan opiskelupaikan 2005 ja saa uuden DI-tutkintoon johtavan opiskelupaikan eri koulutusohjelmassa eri vuonna (eikä ole valmistunut aiemmasta), ei opintoajan laskeminen ala alusta, vaan jatkuu vuodesta 2005 lähtien.
DI/A opintoaika
Opiskelijoilla, jotka on otettu opiskelemaan suoraan ylempään tutkintoon (ts. vain DI/A) tutkintoon, tavoitteellinen opintojen suoritusaika on kaksi vuotta, mutta heillä on ilman erillista hakemusta neljä vuotta aikaa suorittaa tutkintonsa.
Myöskään tässä tapauksessa tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa enintään kahden vuoden (neljän lukukauden) pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Suorittamisaikaan ei myöskään lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opiskelijan on ilmoittauduttava poissaolevaksi ja toimitettava poissaolosta todistus opiskelijapalveluihin.
Opintoaikaan sisältyy:
Mahdollisuus opiskella läsnä olevana yht. 4 vuotta.
Mahdollisuus olla poissa 2 + n vuotta. Kahta vuotta pidempi poissaoloilmoittautuminen lyhentää opintoaikaa eli ne rinnastetaan läsnäoloilmoittautumiseen. Tämä ei koske lakisääteistä poissaoloa. Lakisääteisistä poissaoloista tulee esittää todistus (esim. sotilaspassi, todistus lapsen syntymästä, Kelan päätös).
Lisäaika edellyttää, että opiskelija hakee lisäaikaa yliopistolta (tiedekunnalta) ja sitä myönnetään tietyin kriteerein harkinnan mukaan.
Huom! Opiskelijalla voi olla TTY:llä samaan aikaan vain yksi samaan tutkintoon johtava opiskelupaikka (TTY:n tutkintosääntö 22.11.2010; 5 §). Esimerkki: Mikäli opiskelija on saanut ja vastaanottanut yhden DI-tutkintoon johtavan opiskelupaikan 2005 ja saa uuden DI-tutkintoon johtavan opiskelupaikan eri koulutusohjelmassa eri vuonna (eikä ole valmistunut aiemmasta), ei opintoajan laskeminen ala alusta, vaan jatkuu vuodesta 2005 lähtien.
Opintojen lisäaika
Opiskeluoikeuden loppuessa opiskelija voi hakea opintoihinsa yliopistolta lisäaikaa. Opiskelijalle myönnetään lisäaikaa, mikäli katsotaan että hänellä on mahdollisuus saattaa opintonsa päätökseen kohtuullisessa ajassa. Päätös lisäajan myöntämisestä tehdään toteuttamiskelpoisen opintosuunnitelman (HOPS) perusteella.
Lisäaikaa hakiessaan opiskelija voi halutessaan vedota elämäntilanteeseensa, joka otetaan huomioon lisäaikaa myönnettäessä. Jos opiskelija vetoaa elämäntilanteeseensa, on siitä toimitettava näyttö.
Opiskelija, jolle lisäaikaa ei myönnetä menettää opiskeluoikeutensa.
Jos opiskeluoikeutensa menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, tulee hänen hakea yliopistolta sekä uudelleen kirjautumisoikeutta että lisäaikaa opintojen suorittamiseen. Hakijan on osoitettava että tilanne on oleellisesti muuttunut kielteisen lisäaikapäätöksen jälkeen. Katso myös kohta Lisäajan myöntäminen
Opintoja on aina mahdollista jatkaa avoimen yliopiston kautta ja suorittaa tutkintoon kuuluvia opintojaksoja opinnäytetöitä lukuun ottamatta.
Opiskelijan ohjeet lisäajan hakemiselle
Lisäaikapäätöksiä tehdään kaksi kertaa vuodessa ja hakuajat päättyvät huhtikuun ja lokakuun viimeisenä arkipäivänä. Lisäaikaa kannattaa hakea ajoissa jo ennen kuin opintoaika on päättymässä. Opiskelijoille, jotka ovat huolehtineet ilmoittautumisvelvollisuudestaan ja joiden osoitetiedot ovat ajantasalla, lähetetään muistutuskirje ennen opintoajan päättymistä.
Opiskelijan tulee toimittaa:
- Hakemus: Lisäaika tutkinnon suorittamiseen
- Toteuttamiskelpoinen opintosuunnitelma (esim. HOPS), joka mahdollistaa opintojen etenemisen kohtuullisessa ajassa
Lisäksi
-
Opiskelija voi halutessaan vedota elämäntilanteeseensa, Jos opiskelija vetoaa elämäntilanteeseensa, hänen tulee toimittaa riittävä näyttö hakemuksen liitteenä
Kohtuulliseksi ajaksi katsotaan enintään tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika, joka on pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon 2 vuotta ja sekä alempaan että ylempään yhteensä 5 vuotta. HOPSin mukaisen opintojen etenemisen täytyy kuitenkin olla keskimäärin vähintään 30 opintopistettä vuodessa. Jos opintoja puuttuu tutkinnosta alle 30 op, myönnetään lisäaikaa korkeintaan vuosi. Pelkkää diplomityötä varten lisäaikaa myönnetään korkeintaan vuosi tai yksi lukukausi, jos työ on lähellä valmistumista .
Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan.
Opintosuunnitelma (HOPS) tulisi laatia yhdessä koulutusohjelman suunnittelijan kanssa.
Dekaani päättää lisäajan myöntämisestä koulutusohjelman opetuksen suunnittelijan esityksestä. Opiskelijaa voidaan tarvittaessa pyytää täydentämään hakemusta.
Lisäajan myöntämisen jälkeen opintojen edistymistä seurataan vuosittain.
Lisäajan myöntäminen
Lisäaikaa myönnetään pääsääntöisesti ensimmäisellä hakukerralla.
TTY:n konsistorin linjausten mukaisesti lisäaikaa opintoihin ei myönnetä jos:
- Opiskelija ei lainkaan ole ollut läsnä olevana tutkinnossaan
- Opiskelijalla ei ole lainkaan tutkintoonsa sopivia suorituksia
- Opiskelijalle on jo aiemmin myönnetty lisäaikaa, mutta lisäajalla ei ole kertynyt lainkaan suorituksia
-
Opiskelija ei pyynnöstä huolimatta täydennä hakemustaan tai muuta opintosuunnitelmaansa (HOPS ei ole toteuttamiskelpoinen)
Opiskelijalle toimitetaan tieto kirjallisesti kielteisestä lisäaikapäätöksestä.
Muutoksen haku päätökseen
Lisäaikapäätöksissä muutoksenhakumenettely on TTY:n tutkintosäännön mukainen.
Opiskelija voi hakea päätöksen tehneeltä dekaanilta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (558/2009 82 § 2. momentti)
Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Lisäajan seuranta
Lisäajalla opintoja tulee kertyä vuodessa keskimäärin vähintään 30 op. Vuosittaisessa seurannassa opiskelijalta pyydetään selvitys jos opintojen eteneminen on hitaampaa. Tarvittaessa tehdään päätös lisäajan katkaisemisesta.
Lisäajan myöntämisen linjauksista TTY:llä on päätetty konsistorin kokouksessa 7.3.2011.
Ohjeita lisäajan hakemisesta ja HOPSin tekemisestä saat myös oman koulutusohjelmasi suunnittelijalta.