Lahjoittamalla vaikutat - Tampereen teknillinen yliopisto

Lahjoita

Lahjoittamalla vaikutat

Ensimmäisellä varainhankintakierroksella vuosina 2010-2012 TTY säätiö keräsi valtion vastinraha mukaan lukien yhteensä 137 miljoonan euron säätiöpääoman. Tämän pääoman tuottoja on käytetty mm. uusiin strategisiin tutkimusavauksiin, tutkimusinfrastruktuurin ja oppimisympäristöjen rakentamiseen, nuorten nousevien tutkijoiden ja opettajien tukemiseen sekä yliopiston toiminnan kehittämiseen. Lahjoittajana olet mukana tekemässä tulevaisuuden yliopistoa.

Pääoman tuotoilla uusia tutkimusavauksia ja oppimisympäristöjä

Tampereen teknillisen yliopiston hallitus on säätiöpääoman tuottoja jakamalla aktiivisesti kehittänyt yliopiston toimintaa. Näin toimimalla taataan yliopiston toiminnan laadukkuus ja kilpailukyky. Tavoitteena on varmistaa, että TTY:n tutkimus ja koulutus palvelevat elinkeinoelämää ja koko yhteiskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevaisuudessa.

Vuonna 2016 rahoitettuja uusia energia- ja ekotehokkuuden alueen tutkimushankkeita

Jätemateriaalit kiertoon ja hyötykäyttöön

TTY:n bio- ja kiertotalouden tutkijoiden tavoitteena on tehdä kaupungeissa syntyvistä jätteistä resurssi, joka säästää luonnonvaroja, ympäristöä ja energiaa.

Jätteiden kierrätykselle on polttava tarve: maapallon väestö on kasvanut seitsemään miljardiin, luonnonvarat hupenevat tai niiden saatavuus vaikeutuu ja ympäristökuormitus aiheuttaa vakavia paikallisia ja globaaleja ongelmia.

Tässä tutkimuksen strategisessa avauksessa aihealuetta tarkastellaan laajasti molekyylitason perustutkimuksen ja laitostason osaamista yhdistämällä ja kokonaisten kaupunkien materiaalivirtoihin integroimalla. Sovellusalueesta riippuen uudenlaisia tuotteita ja teknologioita on odotettavissa jo muutaman vuoden sisällä, kun yhdistellään biotekniikan, fysiikan ja kemian osaamista ja prosesseja.

Bio- ja kiertotaloudessa tutkijoiden tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat jätehuolto- ja teknologiayritykset ja julkiset toimijat. Uusista teknologioista menestynevät pidemmän päälle tehokkaimmat ja ympäristön kannalta kestävimmät.

Urban Circular Bioeconomy – from DNA to sustainable energy and material systems (Kaupunkien kierto- ja biotalous – DNA:sta kestävään energiaan ja materiaalijärjestelmiin) on kemian ja biotekniikan sekä fysiikan laitosten yhteinen hanke, jota on rahoitettu säätiöpääoman tuotoilla.

 

Kestävämmät materiaalit - tehokkaammat prosessit

FolioEnergian tuotannossa materiaalit ovat usein tekijä, joka mahdollistaa tehokkaan prosessin tai rajoittaa sitä. Hyötysuhde riippuu usein materiaalin lämpötilankestosta ja ekotehokkuus materiaalin suorituskyvystä ja toiminnallisuudesta.

Uusien energiatekniikan materiaalien kehittäminen perustuu TTY:ssä pitkään tehtyyn kokeelliseen tutkimukseen, johon nyt yhdistetään laskennallinen osaaminen. Mallintaminen nopeuttaa materiaalitutkimusta, ja sen käyttö yleistyy kokeellisen tutkimuksen rinnalla maailmallakin. TTY:ssä mallintaminen viedään kuitenkin tavallista pidemmälle eli atomitasolle saakka. Juuri atomitasolla määräytyvät materiaalien ominaisuudet ja niiden toiminta.

Alueen perustutkimuksessa ainakin kahden ryhmän työssä läpimurto on jo lähellä.

Hanke etsii luonnontieteestä vastauksia teollisuuden teknologisiin ongelmiin, ja materiaaliratkaisuista hyötyvät muiden muassa moottorien, katalyyttien, tuulivoimaloiden, energiantuotantolaiteiden, polttokennojen ja kattiloiden valmistajat sekä terästeollisuus. Läheinen vuorovaikutus yritysten kanssa nopeuttaa uusien ratkaisujen käyttöönottoa sitä mukaa kuin tutkimus niitä tuottaa.

Uuden sukupolven energiatekniikan materiaalit - uutta ymmärrystä kokeellisen tutkimuksen ja mallintamisen yhteistyöstä on materiaaliopin ja fysiikan laitosten yhteinen hanke, jota on rahoitettu säätiöpääoman tuotoilla.

 

Energiatehokkuutta ja uutta energiatekniikkaa

EnergiaprosessiMagnetiikan ja mekaniikan yhdistäminen on avainasia hankkeessa, jossa tavoitteena on toisaalta parantaa sähkökoneiden ja muuntajien tehokkuutta ja toisaalta kehittää energianlouhintalaitteita.

Ensivaiheessa hankkeessa kehitetään matemaattinen malli erilaisten materiaalien ja sovellusten magneto-elastisuuden analysointiin.

Tällä hetkellä energianlouhintalaitteiden suunnittelu ja toteutus perustuvat prototyyppeihin ja kokeelliseen tutkimukseen. Uuteen tekniikkaan perustuva tuotekehitys lisää merkittävästi suomalaisen teollisuuden globaalia kilpailukykyä ja luo täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin kansainvälisille suuryrityksille kuin kasvaville pk-yrityksille. Ensimmäisiä kaupallistettavia ratkaisuja hankkeesta on odotettavissa 2–5 vuoden sisällä.

Energianlouhinnan kysyntä kasvaa langattoman tiedonsiirron, anturoinnin, mittauksen ja kunnonvalvonnan lisääntyessä. Sen sovellusaloista merkittävimpiä ovat ICT-teollisuus, raskas koneenrakennus, kuljetus ja liikenne.

Magneto-Mechanical Modelling for Energy Harvesting and Energy Efficiency (Energianlouhinnan ja energiatehokkuuden magneto-mekaaninen mallintaminen) on sähkötekniikan, elektroniikan ja kone- ja tuotantotekniikan laitosten yhteinen hanke, jota on rahoitettu säätiöpääoman tuotoilla.

 

Pääoman tuotoilla rahoitettuja hankkeita

Edelläkävijäksi oppimisympäristöjen kehittämisessä

TTY:ssä kehitetään pedagogisesti tarkoituksenmukaisia opetus- ja oppimisratkaisuja kaikilla osa-alueilla. Säätiöpääoman tuotoista on kohdennettu oppimisympäristöihin kaksi miljoonaa euroa.

–Opetustiloja on uudistettu kaikkialla kampuksella. Uudenlaisia oppimisympäristöjä on kehitetty erityisesti uuteen Kampusareena-rakennukseen. Ratkaisuissa hyödynnetään myös sähköisiä oppimisympäristöjä ja opetusteknologiaa. Syksyllä 2016 avattiin uusi tekemisen keskipiste TUTLab. Se on yhteisöllinen digitaalisen valmistuksen verstas, jossa on mahdollista valmistaa melkein mitä tahansa, kertoo koulutuspäällikkö Kirsi Reiman.

 

 

Langattomat tunnistus- ja aistimisjärjestelmät parantavat elämänlaatua

Säätiöpääoman tuotoista lisäpotkua tutkimukseensa on saanut myös professori Leena Ukkonen. Hän tutkii ryhmineen uudenlaisia langattomia tunnistus- ja aistimisjärjestelmiä, jotka voivat parantaa elämänlaatuamme. Pienikokoiset implantoitavat sensorit voivat tarjota ratkaisuja muun muassa vakavien neurologisten sairauksien hoitoon.

–Yksi esimerkki tulevaisuuden haasteellisista ja uraauurtavista implantoitavista tunnistus- ja aistimisjärjestelmistä on langaton aivokäyttöliittymä, joka toimii aivoihin asetettavan sensorin avulla, Leena Ukkonen kertoo.

Aivokäyttöliittymän avulla erilaisia laitteita voidaan ohjata ajatuksen voimalla.  Näin vaikkapa vaikeasti vammautuneen henkilön aivojen sähköisiä signaaleja voidaan kerätä langattomasti ja liikuttaa niiden avulla proteesiraajaa.

 

Ainutlaatuinen testausrata liikkuville työkoneille

TTY-säätiön myöntämä 500 000 euron määräraha mahdollisti ainutlaatuisen liikkuvien työkoneiden testausradan rakentamisen. Hydrauliikan ja automatiikan laitoksen liikkuvien työkoneiden testausradalla tutkitaan raskaiden työkoneiden ominaisuuksia, hallintaa sekä taloudellista ja vähäpäästöistä ajotapaa. Vastaavaa testausrataa ei ole muualla Suomessa, muissa Pohjoismaisissa eikä eurooppalaisissa yliopistoissa. 

–Laboratoriotestit eivät kerro sitä, miten päästöt muuttuvat ilmakehässä. Todellisissa olosuhteissa tehdyt mittaukset antavat meille tietoa todellisista pakokaasupäästöistä. Siten pystymme kehittämään menetelmiä, joiden avulla ihmisille haitallisia päästöjä voidaan vähentää, sanoo professori Seppo Tikkanen.

Tikkasen mukaan testausrata luo mahdollisuuksia myös työkoneiden maailmanlaajuiselle tutkimustoiminnalle.

Lisäksi TTY on Suomessa ensimmäisenä perustanut tekniikan pedagogiikan professuurin, joka mahdollistaa tutkimuksen liittämisen opetuksen ja oppimisen kehittämistyöhön.

Kampuksen keskelle noussut Kampusareena edustaa oppimisympäristönä uutta ajattelua. Se on tutkimuksen, opetuksen ja yritysten kohtaamispaikka.

 

Juhlavuoden kunniaksi kannustuspalkintoja

TTY:n 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi säätiöpääoman tuottoja on myönnetty kannustuspalkintoina dynaamisessa vaiheessa oleville tutkijoille. Yksi kannustuspalkinnon saaja on professori Mircea Guina.

Hänen tutkimusryhmänsä TTY:n optoelektroniikan tutkimuskeskuksessa onnistui kehittämään puolijohdeteknologiaan perustuvan käänteentekevän menetelmän, jolla voidaan tuottaa harvinaista keltaista laservaloa.

Puolijohde- ja lasertutkimus voi johtaa läpimurtoihin silmäleikkauksissa, syöpähoidoissa ja ajan mittaamisessa.

 

 

 

 

 

Päivittäjä: Soile Harjala, 12.01.2017 13:30.
Asiasanat: tietoa tty:stä, näkyvyys ja viestintä, tiede ja tutkimus, lahjoittaminen, varainhankinta, tty