Magneettikuvaus (MRI) valtaa jatkuvasti lisää alaa radiologisessa kuvantamisessa. MRI perustuu vesimolekyyleissä esiintyvien protonien vuorovaikutukseen magneettikentän kanssa. Menetelmän etuja ovat erinomainen pehmytkudosten erottelukyky sekä ionisoimaton säteily.
Suuri osa kliinisessä käytössä olevista magneettikameroista toimii 1.5 Teslan kentänvoimakkuudella, mutta yhä useammin uusien laitehankintojen myötä siirrytään 3 Teslan tekniikkaan. Nämä korkeakenttälaitteet parantavat kuvanlaatua, ja useissa tapauksissa myös lisäävät kudosten välistä erottuvuutta.
–Monet kuvausparametrit kuitenkin riippuvat kentän voimakkuudesta, ja tämä asettaa haasteita kuvauksen suunnittelulle, kertoo diplomi-insinööri Maija Rossi. Hän on väitöstyössään tutkinut kentänvoimakkuuden muutoksen vaikutusta kudosten antamaan signaaliin ja siihen perustuvaan kuvaan.
Väitöskirjassaan Rossi tutki kemoterapian aikaista kasvaimen koon muutosta, jota seurataan yleisesti käyttämällä kasvaimen halkaisijaa. Erityisesti lymfoomilla eli imukudossyövillä menetelmä on kuitenkin epätarkka, sillä ne ovat muodoltaan muita kasvaimia epäsäännöllisempiä. Rossin käyttämällä 3D-volyymianalyysillä päästään tarkempaan tulokseen.
–Valitettavasti menetelmä on liian vaivalloinen kliiniseen käyttöön. Menetelmän automatisoinnissa onkin vielä kehitettävää, Rossi toteaa.
Eräs paljon tutkittu MRI-menetelmä on vesimolekyyleissä esiintyvien protonien kvantitatiivinen eli numeerinen relaksaatioaikojen kartoitus muun muassa rautapitoisuuden määrittämiseksi. Usein kvantitatiiviset menetelmät ovat kuitenkin tavanomaista kuvausta hitaampia. Rossi onkin relaksaatiokarttojen ohella tutkinut kliinisessä käytössä olevien kvalitatiivisten eli laadullisten kuvien osittaista kvantitointia Parkinsonin taudissa sekä lievässä aivovammassa. Menetelmää voidaan soveltaa useisiin muihinkin neurologisiin sairauksiin, kuten multippeliskleroosi (MS) sekä Alzheimerin tauti. Kvantitatiivinen informaatio voi hyödyntää diagnosointia, sillä se yhdenmukaistaa kuva-analyysiä.
Diplomi-insinööri Maija Rossin biolääketieteen tekniikan alaan kuuluva väitöskirja Magnetic resonance image segmentation and signal analysis for medical applications (Magneettikuvien segmentointi ja magneettiresonanssi-ilmiön signaalianalyysi lääketieteellisissä sovelluksissa) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunnassa perjantaina 2.12.2011 kello 12 Sähkötalon salissa S4 (Korkeakoulunkatu 3, Tampere).
Vastaväittäjinä toimivat professori Raimo Sepponen (Aalto-yliopisto) ja professori Rangaraj M. Rangayyan (University of Calgary, Kanada). Tilaisuutta valvoo professori Hannu Eskola TTY:n biolääketieteen tekniikan laitokselta.
Maija Rossi (28) on kotoisin Kangasalta ja työskentelee tutkijana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskuksessa.
Lisätietoja: Maija Rossi, puh. 040 760 5845, maija.rossi@tut.fi
Väitöskirja verkossa: http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-2011111114876