Tamperelaistutkijat paketoivat eurooppalaiset pyöräilyn ja jalankulun mallit yksiin kansiin
22.09.2011 12:25
Pyöräily Kööpenhaminassa antaa hienon kokemuksen kaupunkiliikenteestä, jossa pyöräilijä on aito osa liikennevirtaa. Vilkkaasta liikenteestä huolimatta pyöräily tuntuu turvalliselta. Kuva:Kalle Vaismaa
Pari vuotta sitten Tampereen teknillisessä yliopistossa käynnistyi projekti, jossa tutkittiin keinoja pyöräilyn ja kävelyn saattamiseksi aidoksi osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää. Pykälä-projekti kehitettiin yhteistyössä Pyöräilykuntien verkoston kanssa, ja mukaan tuli kahdeksan suomalaista kaupunkia, kolme ministeriötä ja Liikennevirasto.
–Eurooppalaiset maat ovat suunnannäyttäjiä pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä kansainvälisesti. Suunnittelijat ja päätöksentekijät eri puolilta maailmaa matkustavat mantereellemme ottamaan mallia parhaimmista käytännöistä. Siksi Pykälä-projektissakin kaikki aineisto koottiin eurooppalaisista kaupungeista, projektipäällikkö Kalle Vaismaa kertoo.
Pyörällä pitäisi päästä keskustaan sujuvasti
Projektissa koottiin laaja-alainen aineisto kymmenestä pyöräilyn ja kävelyn esimerkkikaupungista. Mukana olivat Kööpenhamina ja Odense Tanskasta, Groningen ja Houten Alankomaista, Gent Belgiasta, Freiburg Saksasta, Strasbourg Ranskasta, Geneve Sveitsistä sekä Tukholma ja Växjö Ruotsista. Pyöräilyn mallimaissa on erityisesti panostettu pyöräilyn mukavuuteen ja helppouteen. Pyöräväylät ovat korkeatasoisia, ja verkko on jatkuva. Pyöräpysäköinti on laadukasta, tilavat pyöräkatokset sijaitsevat hyvillä paikoilla. Keskusta- ja asuinalueilla parkkipaikat autoille ovat kauempana.
–Suomessa on keskitytty tekemään reittejä kaupungin läpi, mutta se ei riitä. Pyörällä on päästävä sujuvasti kaikkialle keskusta-alueella.
Vaismaa korostaa myös kävelyn merkitystä liikkumismuotona. Euroopan maissa kävely nähdään osana ihmisen luontaista tapaa olla ja elää. Keskustoihin on luotu laajoja kävelyalueita, joita Suomessa on samassa laajuudessa lähinnä kauppakeskuksissa.
Pykälä-projektin tutkimusryhmä pyöräili ja jalkautui kaupunkeihin, mutta myös haastatteli niiden liikenteen ja maankäytön suunnittelijoita sekä pyöräilyorganisaatioiden vapaaehtoisia. Tutkijat havainnoivat systemaattisesti pyöräily- ja kävelyolosuhteita ja analysoivat monenlaista kirjallista aineistoa, jota kaupungeista oli olemassa.
Laaja-alainen tutkimusmateriaali jalostui 269-sivuiseksi Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä -kirjaksi. Siinä on esitelty parhaat käytännöt esimerkkikaupungeista. Jokainen kaupunki on kansainvälisesti edelläkävijä, joten kirja tarjoaa uusimman tiedon pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi. Yksi kuva puhuu paljon, joten käytäntöjä on kirjassa havainnollistettu sadoilla värikuvilla.
Tulevaisuuden kaupunkiliikenteessä on pakko suosia pyöräilyä ja kävelyä
Kaupunkiliikenteen suunnitteluun kohdistuu kasvavia haasteita maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Liikennemäärän kasvu lisää ongelmia, kuten ympäristöhaittoja, liikenteen ruuhkautumista ja liikenneonnettomuuksia. Samalla on huoli suomalaisten arkiliikunnan vähenemisestä ja kansanterveyden heikkenemisestä. Ministeriöt ja kunnat ovat laatineet kunnianhimoisia tavoitteita, joilla ongelmia voidaan ratkaista.
–Niiden saavuttamiseksi on tehtävä voimakkaita muutoksia tulevina vuosina. Nykyisen liikennejärjestelmän pieni parantelu ja hienosäätö eivät riitä, vaan on tehtävä perustavanlaatuisia toimenpiteitä. Tulevina vuosina liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa on yhä enemmän suosittava pyöräilyä ja kävelyä, Vaismaa sanoo.
Lisätietoja:
Tampereen teknillinen yliopisto, tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
Pykälä-projektin projektipäällikkö Kalle Vaismaa, puh. 040 849 0224, kalle.vaismaa@tut.fi