Yhteensä reilu tuhat 40–74 -vuotiasta Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa vastasi kyselytutkimukseen, jossa selvitettiin vastaajien mielikuvaa senioritaloista. Jopa puolet vastaajista oli sitä mieltä että senioritalo on sama asia kuin palvelutalo. Tämä mielikuva korostui erityisesti yli 70-vuotiaiden vastaajien keskuudessa. Vaikka vastaaja oli vieraillut senioritalossa tai tunsi jonkun siellä asuvan, ei mielikuva muuttunut. Tällaisessa tapauksessa jopa vielä yleisemmin vastaajalla oli mielikuva siitä, että senioritalo on palvelutalo.
Monet ennusteet kertovat suurten ikäluokkien halusta ja tarpeesta muuttaa vanhoista omakotitaloista nykyaikaisiin ja laadukkaisiin kerrostaloasuntoihin. Kuitenkaan ikäspesifit asuintalot, niin sanotut senioritalot, eivät houkuttele kuin hyvin pientä osaa ikääntyvistä.
–Tutkimuksen mukaan vain pieni osa ikääntyvistä haluaa muuttaa senioritaloihin. Tarvitsemmeko ikäspesifejä asuintaloja lainkaan? Emmekö voisi tarjota ihmisille monipuolisia asuinympäristöjä ja monenlaisia palveluja iästä riippumatta, kysyy tutkijatohtori Tanja Tyvimaa.
Senioritaloa puoltaa se, että vanhemmat kyselyyn vastanneet useimmin pitivät senioritaloa unelmapaikkana asua, joskin näiden vastaajien prosenttiosuudet eivät olleet suuria. Pääosa vastaajista empi mielipiteensä kanssa.
Senioritalolle ei ole mitään yleistä määritelmää eikä niistä ole säädelty millään lainsäädännöllä. Yleisesti on kyse asuintalosta, joka on tarkoitettu vähintään 55-vuotiaille. Osa senioritaloista ei tarjoa mitään palveluja. Joissakin asukkaille saattaa olla jokin yhteiskäyttötila, esimerkiksi kerhohuone. Toisessa ääripäässä ovat senioritalot, jotka tarjoavat palveluja asukkailleen. Osa perii myös palvelumaksua.
–Tuotteen kirjo on yhtä laaja kuin on senioritalojen määrä. Senioritalo on myös usein ollut keino saada kohde paremmin kaupaksi tai hintaa nostetuksi ylöspäin tarjoamatta silti asukkaille mitään erityistä, Tyvimaa sanoo.
Palvelutalo taas on asuintalo jossa on saatavana ruokailuun, terveydenhoitoon ja asumiseen liittyviä palveluja. Asukkailla on palvelutalossa omat huoneistonsa. Palvelutaloissa tarjotaan usein myös päiväohjelmaa ja korostetaan yhteisöllistä toimintaa.
Viime syksynä toteutettu kyselytutkimus liittyy laajempaan SEVERI-tutkimushankkeeseen. Hankkeessa selvitetään, millä perusteilla suomalaiset valitsevat asuntonsa, ja onko eri-ikäisillä henkilöillä erilaiset asunnonvalintaperusteet. Tutkimuksesta vastaa Tampereen teknillisessä yliopistossa toimiva Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI. Tutkimusryhmän erityisosaamista on asumisen liiketoiminta, asuntojen brändäys ja markkinointi sekä palvelut ja asukkaan preferenssit.
Elokuussa 2013 päättyvää tutkimusta rahoittavat Tekes, Tampereen teknillinen yliopisto, Lemminkäinen Talo Oy, YH Länsi Oy, OP Kiinteistösijoitus Oy ja Jykes Kiinteistöt Oy.
Lisätietoja:
Tampereen teknillinen yliopisto, Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä
tutkijatohtori Tanja Tyvimaa, puh. 040 865 5324, tanja.tyvimaa@tut.fi
www.asli.fi