Etusivu - Tampereen teknillinen yliopisto

Keinoluumateriaalia suoraan leikkaussalin hyllyltä

Luusiirreleikkausten teko voi helpottua huomattavasti, kun TTY:llä kehitetty uusi synteettinen ja biohajoava keinoluumateriaali saadaan markkinoille. Kirurgit voivat muotoilla hyllytavarana toimitettavaa luun korvikemateriaalia potilaalle sopivaksi jopa leikkauksen aikana. Huokoista keinoluumateriaalia voi taivutella, leikata saksilla ja veistää veitsellä.

– Tänä päivänä kirurgit käyttävät luusiirteeseen joko potilaan omaa luuta, kudospankista saatua luuta tai synteettisiä keraamisia materiaaleja. Näihin menetelmiin liittyy kuitenkin ongelmia, kertoo tutkijatohtori Kaarlo Paakinaho TTY:n elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitokselta.

Paakinaho ja Kurko-projektin tutkimusryhmä ovat kehittäneet luukudoksen kasvua stimuloivaa synteettistä komposiittimateriaalia Tekesin rahoittamassa projektissa.

Lue lisää Rajapinnasta.

Antibakteerinen pinta karkoittaa pöpöt

Tautien aiheuttajabakteerit parkkeeraavat mielellään ovenkahvoihin, vesihanoihin ja tiskipöydälle. Ne voivat pysyä hengissä päiväkausia. Mutta antibakteeristen pinnoitteiden avulla niistä voi tehdä paikkoja, joissa bakteerien tassuja alkaa polttaa.

– Antibakteeriset pinnat ovat pintoja, joihin bakteerit eivät tartu. Tai jos tarttuvat, eivät viihdy kovin kauaa, kertoo professori Jyrki Mäkelä TTY:n fysiikan laitokselta.

Antibakteerisia pinnoiteaineita ovat muun muassa hopea, titaanidioksidi, sinkkidioksidi, kuparidioksidi ja ceriumdioksidi. Niillä on katalysoivia ominaisuuksia, jotka saavat pinnan polttamaan bakteerien tassujen alla.

Lue lisää Rajapinnasta: Pinta pelottaa bakteeria.

Uutiset

Miksi uusi vaate haisee?

Kaupasta kotiin tuotu vaate haisee usein oudolle. Uskaltaako lemuavaa vaatetta pukea päälleen? Millainen kemikaalicocktail tekstiileistä löytyy?

Jos tekstiili tulee suoraan ihoa vasten ja sitä on säilytetty esimerkiksi muovipussissa, kannattaa se pestä ennen käyttöä. Esimerkiksi formaldehydi lähtee pesussa pois.

Yliopistonlehtori Marja Rissasen mukaan on muistettava, että vaikka tekstiili ei haise, se voi silti sisältää haitallisia aineita.

Lue lisää Rajapinnasta.

Tenure track -tehtävät ovat avoinna

Tenure track on urapolku, joka täydentää TTY:n neliportaista tutkijanuramallia. Tenure trackin kautta TTY tarjoaa rekrytoitavalle tutkijalle selkeän mahdollisuuden edetä kyseisen tieteenalan professorin tehtävään. Tämä mahdollistaa tutkijalle kokonaisvaltaisen sitoutumisen tutkimus- ja opetustyöhön sekä kyseisen tieteenalan edistämiseen.

Tehtäviä on avoinna seuraavilla tieteenaloilla: arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimus, laskennallinen fysiikka, ohjelmistoliiketoiminta ja -tuotanto, polymeerimateriaalit (1–2 tehtävää), rakennustuotannon ohjaus, sovellettu matematiikka, sovellettu optiikka ja teollisuustalous (3 tehtävää) sekä tietoliikennetekniikka.

Tieteenalasta riippuen tehtävät täytetään tenure track -menettelyllä Assistant Professor (1. ja 2. vaihe), Associate Professor tai Tenured Professor -tasolle.

Lue työpaikkailmoitukset kokonaisuudessaan sekä tarkemmat ohjeet hakemusten jättämiseen osoitteesta http://www.tut.fi/openpositions. Hakuaika päättyy 10.11.2014.

Tutustu tenure track -polkua kulkevien kokemuksiin

Materiaalikarakterisointiin erikoistunut Minnamari Vippola työskentelee tenure track -urapolun kolmannessa, Associate Professor -vaiheessa.

Hiukkastutkija Miikka Dal Maso valittiin professorin tehtävään valmistavaan tenure track -polulle 2012. Nyt on menossa urapolun kolmas, Associate Professor -vaihe.

Fyysikko Esa Räsänen on TTY:llä ensimmäinen koko tenure track -polun kulkenut professori.

Liiketoiminnan ekosysteemit ovat kansallista pääomaa

– Elinvoimaiset liiketoiminnan ekosysteemit ovat korvaamattomia kilpailukyvyn lähteitä kansainvälisessä kilpailussa. Niistä on pidettävä kiinni kynsin hampain. Jos sellaisen antaa näivettyä, uudelleen rakentaminen kestää helposti vuosikymmeniä. Suomen valtion tuki tuli telakkateollisuudelle siten ratkaisevalla hetkellä, professori Saku Mäkinen sanoo.

Kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja arvokkaita ekosysteemejä sijaitsee suomalaisessa liike-elämässä metalliteollisuuden lisäksi muun muassa ICT- ja puunjalostusteollisuudessa.

– Metsään liittyvässä teollisuudessa on valtava potentiaali.

Lue lisää.

Hiukkastutkija tahtoo muuttaa maailmaa

Ihmissilmälle näkymättömät ilmakehän hiukkaset ovat ohjanneet associate professor Miikka Dal Mason tutkijanuraa. Lisäksi ne ovat tuottaneet hänelle tähän asti palkitsevimpia hetkiä. Väitöskirjassaan Dal Maso esitteli menetelmän pohjoisen havumetsän hiukkastuotannon analysoimiseksi. Menetelmän esittelevään artikkeliin tehdään edelleen suuria määriä viittauksia ympäri maailmaa.

– Tutkimus jätti jäljen tiedemaailmaan. Se merkitsee minulle tutkijana paljon.

Lue lisää.

Tapahtumat

Älykäs asema syntyy kaupungin ytimeen

– Suurten kaupunkien välillä on nykyisin oltava nopeat yhteydet, mikä johtaa siihen, että myös asuminen ja kaupallinen toiminta siirtyvät liikennehubien tuntumaan, sanoo professori, arkkitehti Ari Hynynen.

Tampereen asemanseuduista kehitetään elinvoimaista dynamoa ja eri kulkumuotojen älykkästä yhdistäjää.

Asemanseutujen kehittäminen heijastaa myös isompaa ilmiötä, aluerakenteen keskittymistä Suomessa ja työssäkäyntialueiden laajenemista.

Lue lisää Rajapinnasta miten älyliikennettä kehitetään Tampereella.

Spektromikroskopialla nanomateriaalien pintaominaisuudet hallintaan

Kuva on otettu optoelektroniikan tutkimuskeskuksen (ORC) uudesta spektromikroskopia-laitteesta.

NanoMAT-laboratoriosta löytyvällä spektromikroskopia-laitteella tutkitaan ja hallitaan tarkemmin nanomateriaalien ominaisuuksien, rakenteen ja valmistuksen välisiä riippuvuuksia.

Pintaherkkä spektromikroskopia-menetelmä mahdollistaa nanorakenteisten materiaalien pintakoostumuksen, pintayhdisteiden molekulaarisen rakenteen ja elektronisten ominaisuuksien kuvantamisen erittäin tarkasti. Alle viiden nanometrin syvyydeltä tulee 95 prosenttia tutkimusinformaatiosta.

NanoMAT-laboratoriossa käytettävä nanomateriaalien valmistusmenetelmä ALD mahdollistaa erittäin tasaisten ja tarkkarajaisten ohutkalvojen kasvatuksen materiaalien pinnoille ja rajapinnoille. Näitä ohutkalvoja hyödynnetään nanofotoniikan materiaaleissa, joita löytyy esimerkiksi CD-soittimista, kuituoptisista tietoliikennejärjestelmistä, viivakoodinlukijoista, materiaalien työstölaitteista, tutkista, sensoreista ja mobiiliteknologiasta.

NanoMAT-laboratoriossa tehtävän tutkimuksen tavoitteet lähtevät vahvasti perustutkimuksesta ja tähtäävät kansainvälisen tason huippututkimustuloksiin uusien nanofotoniikan sovellusten tuottamiseksi.

Yhteyshenkilö: professori Mika Valden.

Lisätietoja tutkimuksesta: Surface Scienece Laboratory.

Tutkimusta ihmisen ja ympäristön hyväksi

TTY:n esittelyvideo Research is the key to the future vie parin minuutin huikealle matkalle tieteen ja tutkimuksen maailmaan. Tarina lähtee Tampereen teollisuushistorian alkuvuosista ja jatkuu tähtiä tavoitellen tulevaisuuteen. Video esittelee TTY:n tulevaisuuteen suuntaavaa työtä: tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi.

Tutustu esittelyvideoon ja TTY:n videokanavaan Youtubessa.

Uutisia