Etusivu - Tampereen teknillinen yliopisto

Tenure track – tehtävät ovat avoinna

Tenure track on urapolku, joka täydentää TTY:n neliportaista tutkijanuramallia. Tenure trackin kautta TTY tarjoaa rekrytoitavalle tutkijalle selkeän mahdollisuuden edetä kyseisen tieteenalan professorin tehtävään. Tämä mahdollistaa tutkijalle kokonaisvaltaisen sitoutumisen tutkimus- ja opetustyöhön sekä kyseisen tieteenalan edistämiseen.

Tehtäviä on avoinna seuraavilla tieteenaloilla: arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimus, laskennallinen fysiikka, ohjelmistoliiketoiminta ja –tuotanto, polymeerimateriaalit (1-2 tehtävää), rakennustuotannon ohjaus, sovellettu matematiikka, sovellettu optiikka ja teollisuustalous (3 tehtävää) sekä tietoliikennetekniikka.

Tieteenalasta riippuen tehtävät täytetään tenure track -menettelyllä Assistant Professor (1. ja 2. vaihe), Associate Professor tai Tenured Professor -tasolle.

Lue työpaikkailmoitukset kokonaisuudessaan sekä tarkemmat ohjeet hakemusten jättämiseen osoitteesta http://www.tut.fi/openpositions. Hakuaika päättyy 10.11.2014.

Tutustu tenure track –polkua kulkevien kokemuksiin

Materiaalikarakterisointiin erikoistunut Minnamari Vippola työskentelee tenure track -urapolun kolmannessa, Associate Professor -vaiheessa.

Hiukkastutkija Miikka Dal Maso valittiin professorin tehtävään valmistavaan tenure track -polulle 2012. Nyt on menossa urapolun kolmas, Associate Professor –vaihe.

Fyysikko Esa Räsänen on TTY:llä ensimmäinen koko tenure track –polun kulkenut professori.

Liiketoiminnan ekosysteemit ovat kansallista pääomaa

– Elinvoimaiset liiketoiminnan ekosysteemit ovat korvaamattomia kilpailukyvyn lähteitä kansainvälisessä kilpailussa. Niistä on pidettävä kiinni kynsin hampain. Jos sellaisen antaa näivettyä, uudelleen rakentaminen kestää helposti vuosikymmeniä. Suomen valtion tuki tuli telakkateollisuudelle siten ratkaisevalla hetkellä, professori Saku Mäkinen sanoo.

Kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja arvokkaita ekosysteemejä sijaitsee suomalaisessa liike-elämässä metalliteollisuuden lisäksi muun muassa ICT- ja puunjalostusteollisuudessa.

– Metsään liittyvässä teollisuudessa on valtava potentiaali.

Lue lisää.

Uutiset

Hiukkastutkija tahtoo muuttaa maailmaa

Ihmissilmälle näkymättömät ilmakehän hiukkaset ovat ohjanneet associate professor Miikka Dal Mason tutkijanuraa. Lisäksi ne ovat tuottaneet hänelle tähän asti palkitsevimpia hetkiä. Väitöskirjassaan Dal Maso esitteli menetelmän pohjoisen havumetsän hiukkastuotannon analysoimiseksi. Menetelmän esittelevään artikkeliin tehdään edelleen suuria määriä viittauksia ympäri maailmaa.

– Tutkimus jätti jäljen tiedemaailmaan. Se merkitsee minulle tutkijana paljon.

Lue lisää.

Tapahtumat

Älykäs asema syntyy kaupungin ytimeen

– Suurten kaupunkien välillä on nykyisin oltava nopeat yhteydet, mikä johtaa siihen, että myös asuminen ja kaupallinen toiminta siirtyvät liikennehubien tuntumaan, sanoo professori, arkkitehti Ari Hynynen.

Tampereen asemanseuduista kehitetään elinvoimaista dynamoa ja eri kulkumuotojen älykkästä yhdistäjää.

Asemanseutujen kehittäminen heijastaa myös isompaa ilmiötä, aluerakenteen keskittymistä Suomessa ja työssäkäyntialueiden laajenemista.

Lue lisää Rajapinnasta miten älyliikennettä kehitetään Tampereella.

Spektromikroskopialla nanomateriaalien pintaominaisuudet hallintaan

Kuva on otettu optoelektroniikan tutkimuskeskuksen (ORC) uudesta spektromikroskopia-laitteesta.

NanoMAT-laboratoriosta löytyvällä spektromikroskopia-laitteella tutkitaan ja hallitaan tarkemmin nanomateriaalien ominaisuuksien, rakenteen ja valmistuksen välisiä riippuvuuksia.

Pintaherkkä spektromikroskopia-menetelmä mahdollistaa nanorakenteisten materiaalien pintakoostumuksen, pintayhdisteiden molekulaarisen rakenteen ja elektronisten ominaisuuksien kuvantamisen erittäin tarkasti. Alle viiden nanometrin syvyydeltä tulee 95 prosenttia tutkimusinformaatiosta.

NanoMAT-laboratoriossa käytettävä nanomateriaalien valmistusmenetelmä ALD mahdollistaa erittäin tasaisten ja tarkkarajaisten ohutkalvojen kasvatuksen materiaalien pinnoille ja rajapinnoille. Näitä ohutkalvoja hyödynnetään nanofotoniikan materiaaleissa, joita löytyy esimerkiksi CD-soittimista, kuituoptisista tietoliikennejärjestelmistä, viivakoodinlukijoista, materiaalien työstölaitteista, tutkista, sensoreista ja mobiiliteknologiasta.

NanoMAT-laboratoriossa tehtävän tutkimuksen tavoitteet lähtevät vahvasti perustutkimuksesta ja tähtäävät kansainvälisen tason huippututkimustuloksiin uusien nanofotoniikan sovellusten tuottamiseksi.

Yhteyshenkilö: professori Mika Valden.

Lisätietoja tutkimuksesta: Surface Scienece Laboratory.

Tutkimusta ihmisen ja ympäristön hyväksi

TTY:n esittelyvideo Research is the key to the future vie parin minuutin huikealle matkalle tieteen ja tutkimuksen maailmaan. Tarina lähtee Tampereen teollisuushistorian alkuvuosista ja jatkuu tähtiä tavoitellen tulevaisuuteen. Video esittelee TTY:n tulevaisuuteen suuntaavaa työtä: tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi.

Tutustu esittelyvideoon ja TTY:n videokanavaan Youtubessa.

Kampusareenasta rakentuu yhteisöllinen loft

Kampusareenan rakentaminen etenee aikataulussaan. Uuden rakennuksen kaikki tilat ja palvelut tulevat tukemaan yhdessä tekemistä ja ovat muunneltavissa tarpeiden muuttuessa.

– Kampusareena antaa uusia mahdollisuuksia toteuttaa yhteisöllisyyttä. Areena on opiskelijoiden, tutkijoiden, henkilökunnan, yritysten ja alumnien kohtaamispaikka. Yliopisto avautuu uudella tavalla suhteessa elinkeinoelämään, toteaa kumppanuuksista ja yhteisöistä vastaava johtaja Anne-Mari Järvelin.

Yhdessä tekemistä tukee Yhteistyömaa-nimellä kulkeva konsepti. Yhteistyömaan palvelut tukevat projektien alkuvaiheen ideointia ja kumppaneiden löytämistä sekä tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia tulosten esittämiseen.

Lue lisää Kampusareenasta.

Miksi kaikkien laitteiden pitää piipittää?

Ympäristö on täynnä eri laitteista lähteviä ääniä. Kodinkoneet, autot, liikennevalot ja konttorilaitteet piipittävät. Miksi esimerkiksi nykyauto varoittaa ihan kaikesta saattaen kuskin hulluuden partaalle? Rajapinta esitti kysymyksen professori Kaisa Väänänen-Vainio-Mattilalle.

Tampereella panostetaan big dataan

– Meidän tavoitteemme on voida big dataa jalostamalla nähdä tulevaisuuteen, ennustaa sitä ja muokata sitä, sanoo professori Moncef Gabbouj.

TTY on perustanut big datan tutkimuskeskuksen, joka yhdistää signaalinkäsittelyn, tietotekniikan ja teollisuustalouden laitosten osaamisen. Virtuaalinen keskus aloittaa toimintansa vuonna 2016.

Vuodesta 2015 lähtien TTY:llä voi opiskella big dataa uutena pääaineena.

Lue lisää Rajapinnasta.

Uutisia