Kokonaiskesto: 1.8.2012–31.12.2014 (kehittämisosio loppuu viimeistään 6/2014 mennessä)
Toteuttaja: Teollisuustalouden laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Suunnitellut rahoittajat: Työsuojelurahasto ja osallistuvat organisaatiot
Mihin tarpeeseen vastaa?
• Miten varmistua, että nykyiset mittarit ohjaavat toimintaa oikeaan suuntaan?
• Miten olemassa oleva mittaustieto saadaan tehokkaasti käyttöön?
• Miten nähdään yhdellä silmäyksellä organisaation nykytila?
Hankkeen lähtökohtana on havainto siitä, että harva organisaatio käyttää suorituskykyään koskevaa mittaustietoa tehokkaasti. Käytössä on suuri joukko erilaisia taloudellisia ja ei-taloudellisia mittareita (tai muita työkaluja), joita on kehitetty vuosien mittaan. Mittareiden tuottama tieto jää helposti piiloon. Mittaamisen kehitystyössä huomio kiinnittyy usein uusien mittareiden kehittämiseen. Organisaation toimintaan voidaan kuitenkin löytää selkeitä parannuksia pienelläkin panostuksella hyödyntämällä systemaattisemmin jo olemassa olevaa mittaustietoa.
Mitä osallistuvat organisaatiot saavat?
Haemme hankkeen keskeisen rungon muodostaviin case-tutkimuksiin kohdeyrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita. Kehitystyö muodostuu kaikille hankkeeseen osallistuville organisaatioille yhteisistä seminaareista ja organisaatiokohtaisesta kehitysprojektista. Organisaatiokohtaisen kehitysprojektin sisältö ja etenemisen yksityiskohdat suunnitellaan tapauskohtaisesti. Kehitysprojekti sisältää tutkijaosapuolen tekemiä analyyseja, kehitystyöpajoja tutkija-asiantuntijan johdolla sekä organisaation itsenäistä kehitystyötä.
Kehittämisen vaiheet ovat karkeasti seuraavat:
1. Kartoitus olemassa olevasta mittaustiedosta ja mittauksen tilasta
2. Mittaristojen päivitystarpeen arviointi
3. Mittaustiedon hyödyntämistä tehostavien käytäntöjen suunnittelu
Osallistuvat organisaatiot saavat käyttöönsä väitelleiden tutkijoiden pitkän kokemuksen aihepiiristä. Käytännön hyötynä syntyy konkreettisia apuvälineitä liittyen esim. johtamiskäytäntöjen kehittämiseen, mittaamisen käyttöperiaatteisiin, mittareiden visualisointiin, mittaustiedon uudelleen jäsentelyyn ja analysointiin sekä kehittämistarpeiden tunnistamiseen. Lisäksi hankkeeseen osallistuminen mahdollistaa oppimisen muiden mukana olevien organisaatioiden käytännöistä. Kehitystyössä pyritään kertaluontoisen analyysin sijaan pidempikestoisempaan hyötyyn.
Mitä panostuksia osallistuvilta organisaatioilta vaaditaan?
Tyypillisesti hankkeeseen pääsee mukaan kohdeorganisaatioksi 15 000 euron panoksella. Tästä voidaan poiketa tapauskohtaisesti, jos organisaatiokohtainen tapaustutkimus- tai kehittämishanke on laajempi tai suppeampi kuin suunniteltu. Organisaatioilta edellytetään myös oman henkilöstön panostusta, jotta kehitysprosessi voidaan käydä läpi suunnitelmien mukaan. Hankkeen seminaarit ovat puolipäiväisiä ja organisaatiokohtaisten kehitystyöpajojen (noin 5 kpl) kesto noin 3 tuntia. Näihin toivotaan noin 5–7 henkilön osallistumista. Muu työpanostus voi vaihdella kehitystyön laajuuden mukaan.
Sitoumuksia hankkeeseen osallistumiseen pyydetään 21.1.2012 mennessä.
Lisätietoja hankkeesta
Professori Petri Suomala (petri.suomala@tut.fi 040 5918044)
Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen (aki.jaaskelainen@tut.fi 050 3261113)